Aineiston nimi

Perhe, vanhemmuus ja lasten syrjäytymisriskit 2002

Aineistonumero

FSD2555

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2555

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Forssén, Katja (Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos)
• Tähtinen, Juhani (Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos)
• Broberg, Mari (Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos)
• Hakovirta, Mia (Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos)

Sisällön kuvaus

Aineisto on vuonna 2002 Suomen Akatemian SYREENI-tutkimusohjelman (Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa, 2001-2003) projektin (nro 51057) "Origins of Exclusion in Early Childhood" yhteydessä postikyselynä kerätty aineisto, jossa kartoitettiin perheen ulkoisia ja sisäisiä voimavaroja. Kyselylomake sisälsi myös kysymyssarjoja, jotka oli tarkoitettu vain osalle vastaajista, esimerkiksi työssäkäyville tai työttömille. Lomake muodostui seuraavista osista: perherakenne, asuminen, koulutus ja työmarkkina-asema, työhön, työttömyyteen tai kotiäitiyteen liittyvät kysymykset, perheen toimeentulo, perheen arki ja arvot, perheen vuorovaikutus, vanhemmuus ja lasten kasvatus, lapsen arki, lasten hyvinvointi, yhteiskunnalliset palvelut sekä yksinhuoltajille ja uusperheille suunnatut kysymykset.

Perherakennetta kartoitettiin kysymällä talouden kokoa sekä tietoja kotona asuvista lapsista. Asumista käsiteltiin kysymällä asuinpaikkakuntaa kuvaavia tietoja, asunnon tyyppiä ja asumismuotoa. Lisäksi kysyttiin asunnon koko ja huoneiden lukumäärä. Esitettiin myös joitakin asumista ja asumisympäristöä kuvaavia väittämiä.

Työssä oleville esitettiin kysymyksiä työsuhteen luonteesta ja kestosta, työn jatkuvuudesta, yksitoikkoisuudesta sekä henkisestä ja ruumiillisesta rasittavuudesta. Lisäksi kysyttiin nykyisen työsuhteen kesto, työaika ja ylitöiden määrä viikossa. Haluttiin myös tietää tekeekö vastaaja normaalin työnsä lisäksi muuta palkkatyötä ja onko vastaaja lyhentänyt työaikaansa tai tekeekö hän lyhennettyä työviikkoa. Kysyttiin myös vastaajan ja puolison työttömyydestä tai lomautuksista viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana.

Työttömille ja lomautetuille esitetyt kysymykset käsittelivät vastaajan ja puolison aikaisempaa työttömyyttä tai lomautusta ja nykyisen työttömyyden tai lomautuksen kestoa. Aikaisemmasta työstä tiedusteltiin oliko työ yksitoikkoista vai vaihtelevaa ja miten rasittavaa aiempi työ oli henkisesti ja ruumiillisesti. Kysyttiin myös entisen työn palkkausta ja mikä olisi vähimmäispalkka, jolla työttömän vastaajan kannattaisi mennä töihin. Lisäksi esitettiin erilaisia työttömyyteen ja työssäkäyntiin liittyviä väittämiä ja kysyttiin millaisiin eri vaihtoehtoihin vastaaja olisi valmis nykyisessä tilanteessa.

Kotiäitinä ja -isinä olevilta kysyttiin palaavatko he aikanaan entiseen työpaikkaansa, mikä oli heidän palkkansa viimeksi työssä ollessa ja millä vähimmäispalkalla heidän kannattaisi palata töihin. Tiedusteltiin myös mahdollisuuksista löytää tällaista työtä. Kysyttiin miten pitkään vastaaja on ajatellut hoitaa lapsia kotona ja tiedusteltiin lueteltujen asioiden vaikutusta siihen, että vastaaja hoitaa lapsia kotona. Lisäksi lueteltiin erilaisia asioita työhön palaamisen kannalta ja kysyttiin miten tärkeinä vastaaja niitä pitää.

Perheen toimeentuloa kartoitettiin kysymällä miten paljon perheen kuukausitulot ovat eri tulolähteistä. Kysyttiin kuinka paljon perheeltä kuluu kuukaudessa erilaisiin menoihin ja tiedusteltiin kuinka hyvin perheen käytettäväksi jäävä summa riittää. Esitettiin myös erilaisia väittämiä koskien perheen taloudellista tilannetta kahden viimeisen vuoden aikana.

Perheen arkea ja arvoja kartoitettiin kysymällä kuka perheessä huolehtii tietyistä asioista, esiintyykö perheessä erimielisyyksiä ja keneltä perhe saa ensisijaisesti tukea ja apua. Kysyttiin aiheuttavatko tietyt asiat huolta perheessä, esitettiin erilaisia perhettä kuvaavia väittämiä ja tiedusteltiin joidenkin asioiden tärkeyttä elämässä. Perheen vuorovaikutuksesta esitettiin useita perhettä koskevia väittämiä.

Vanhemmuutta ja lasten kasvatusta käsiteltiin kysymyspattereilla, joissa väittämät käsittelivät vanhemman suhdetta lapseen ja lasten kasvatukseen. Lapsen arkea ja hyvinvointia käsiteltiin kysymällä lapsen ajankäytöstä, lapsen elämässä tapahtuneista muutoksista sekä kartoittamalla lapsen kehitystä. Yhteiskunnallisia palveluja käsittelivät kysymykset lapsille tarjottavista palveluista ja niiden laadusta.

Yksinhuoltajille ja uusperheille oli omat kysymyksensä jotka käsittelivät näille perhetyypeille ominaisia asioita. Näihin kysymyksiin sisältyi useita kysymyksiä ja väittämiä siitä, miten vastaajat kokevat yksinhuoltajuuden, asumisen uusperheessä ja millainen on lapsen suhde toiseen biologiseen vanhempaansa.

Asiasanat

kasvatus; lapset (perheenjäsenet); lapsiperheet; lapsiperheiden sisäiset ja ulkoiset voimavarat; lasten hyvinvointi; perheet; perhesuhteet; uusperheet; vanhemmuus; yksinhuoltajaperheet

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Lapset (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Forssén, Katja (Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos)
• Tähtinen, Juhani (Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos)
• Broberg, Mari (Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos)
• Hakovirta, Mia (Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos)

Ajallinen kattavuus

2002

Aineistonkeruun ajankohta

2002-02 – 2002-05

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Perhe

Perusjoukko/otos

Suomalaiset lapsiperheet, joissa oli vuoden 2001 lopussa 3-, 6- tai 8-vuotias lapsi (poislukien kotikielenään muuta kuin suomea puhuvat perheet)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Satunnaisotanta, Väestörekisterikeskuksen tiedoista poimittiin satunnaisesti 4 200 perhettä, joissa asui 1993, 1996 tai 1998 syntynyt lapsi. Otokseen poimittiin 1 200 kahden huoltajan perhettä, 1 500 yksinhuoltajaperhettä ja 1 500 uusperhettä. Otannan ulkopuolelle jätettiin kotikielenään muuta kuin suomea puhuvat perheet.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

53,2

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Ammattimuuttujissa (q17a ja q17b) on soveltuvin osin käytetty Tilastokeskuksen ammattiluokitusta v. 2001. Muuttujissa on joitakin arvoja, joille ei ole selitteitä saatavilla.

Sosioekonomisen aseman luokittelussa (q17a_2 ja q17b_2) on soveltuvin osin käytetty Sosioekonomisen aseman luokitusta v. 1989.

Muuttujat, joissa vastauksina on aikaa kuvaavia suureita (tuntia, minuuttia, vuotta tai kuukautta), on tallennettu sellaisessa muodossa kuin mitä vastaajat ovat ne lomakkeisiin merkinneet.

Muuttujassa x23_1 kaikki tiedot ovat puuttuvia, koska muuttujan sisältämistä arvoista ei ole varmuutta.

Aineisto on kerätty kuudella erillisellä kyselylomakkeella sen mukaan, onko lapsi 3-, 6- ja 8-vuotias ja lisäksi, onko lapsi kahden huoltajan perheestä vai yksinhuoltaja- tai uusperheestä.

Muuttujia q66_1 - q66_39 ei luovuteta jatkokäyttöön.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Forssén, Katja (Turun yliopisto) & Tähtinen, Juhani (Turun yliopisto) & Broberg, Mari (Turun yliopisto) & Hakovirta, Mia (Turun yliopisto): Perhe, vanhemmuus ja lasten syrjäytymisriskit 2002 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2555

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Yksinhuoltajuus Suomessa (2009). Toim. Forssén. K., Haataja, A. & Hakovirta, M. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50. Helsinki.

Tähtinen, J. & Broberg, M. & Forssén, K. & Hakovirta, M. (2004). Family Resources as Positive Factors and Risk Factors for Young Children´s Well-being. In Puuronen, V., Häkkinen, A., Pylkkänen, A., Sandlund, T. & Toivanen, R. (eds.) New Challenges for the Welfare Society. University of Joensuu. Publications of Karelian Institute. Yliopistopaino. Joensuu, 257-274.

Tähtinen, J. & Broberg, M. (2004). Pienten lasten hyvinvointi ja perheen voimavarat. Kasvatustieteen päivien 2003 julkaisu. Mietola, R. & Outinen, H. (toim.) Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos. Helsinki.

Tähtinen, J. (2003). Pienten lasten perheiden vuorovaikutus ja yleinen toimintakykyisyys 2000-luvun alun Suomessa. Julkaisussa Heidi Sinervaara-Niskanen & Raimo Ojala (toim.) Kasvatuksen yhteisöt - uupumusta, häirintää vai yhteisöllistä kasvua? Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 3.

Hakovirta, M. & Broberg, M. (2007). Parenting from a Distance: Factors Connected to the Contact between Children and a Non-resident Parent. Nordisk Sosialt Arbeid, Vol. 27, 19-33.

Hakovirta, M. (2006). Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat. Väestöntutkimuksen julkaisusarja D45/2006. Helsinki.

Forssén, K. & Laine, K. & Tähtinen, J. (2002). Hyvinvoinnin tekijät ja uhat lapsuudessa. Teoksessa: Juhila, K. & Forsberg, H. & Roivainen, I. (toim.). Marginaalit ja sosiaalityö. Sosiaalityön vuosikirja, 81-104.

Broberg, Mari (2010). Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja; D 52/2010.

Broberg, M. & Forssén, K. & Hakovirta, M. & Laukkanen, A-M. & Tähtinen, J. (2002). Lapsiperheiden ja lasten hyvinvointi Halisten ja Kohmon lähiöissä. Itä-Turku-julkaisut nro 7. Turku.

Broberg, M. & Tähtinen, J. (2004). Well-being, Family Functioning and Interaction in Finnish Stepfamilies [verkkodokumentti]. http://www.leeds.ac.uk/educol/documents/00003406.htm [viitattu 4.11.2010]

Broberg, M. & Tähtinen, J. (2009). Perheen toimivuus ja vanhemmuus yksinhuoltajaperheissä. Teoksessa K. Forssén, A. Haataja & M. Hakovirta (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50. Helsinki, 154-169.

Broberg, M. & Hakovirta, M. (2005). Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja uusperheissä. Janus. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Vol. 12, 137-153.

Broberg, M. & Hakovirta, M. (2009). Isät ja lasten hyvinvointi eron jälkeen. Teoksessa A. Kääriäinen, J. Hämäläinen & P. Pölkki (toim.) Ero, vanhemmuus ja tukeminen. Lastensuojelun keskusliitto. Helsinki, 123-144.

Broberg, M. & Hakovirta, M. (2009). Lapsistaan erillään asuvana isänä eron jälkeen. Teoksessa K. Forssén, A. Haataja & M. Hakovirta (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50. Helsinki, 186-200.

Broberg, M. (2003). Uusperheen vanhempien kokemuksia perheensä vuorovaikutussuhteiden toimivuudesta. Kasvatuksen yhteisöt - uupumusta, häirintää vai yhteisöllistä kasvua? Kasvatustieteen päivien 2002 julkaisu. Sinevaara-Niskanen, H. & Rajala, R. (toim.) Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 3. Rovaniemi 2003.

Partanen-Vainio, Marija (2015). Vanhempien asenteita ja arvoja perheen arjen järjestelyssä sekä kasvatuskäsityksiä kotikasvatuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän avoin yliopisto. Varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkielma.

Broberg, Mari (2012). Young children's well-being in Finnish stepfamilies. Early Child Development and Care, Vol. 182, 401-405.

Siipola, A.-K. (2016). Vanhemman lämpimän tunneilmaisun ja kontrolloivuuden yhteydet lapsen sosiaalisiin ongelmiin. Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Kandidaatintutkielma