Aineiston nimi

Nuorisobarometri syksy 1997

Aineistonumero

FSD2525

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2525

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Sisällön kuvaus

Syksyn 1997 nuorisobarometrin pääteemoja olivat yhteiskunnallinen osallistuminen, politiikka ja valta. Nuorilta kysyttiin myös kansallisista ylpeydenaiheista ja päihteisiin liittyvistä käsityksistä.

Ensiksi esitettiin muutamia taustakysymyksiä liittyen muun muassa vastaajan koulutukseen. Sen jälkeen kysyttiin, onko vastaaja viimeisen viiden vuoden aikana vaikuttanut yhteiskunnallisiin päätöksentekijöihin tai ilmaissut mielipiteensä eri tavoilla. Kysyttiin esimerkiksi onko nuori osallistunut julkiseen mielenosoitukseen, kirjoittanut iskulauseen julkisen rakennuksen seinään, kirjoittanut yleisönosastoon tai osallistunut rakennuksen valtaamiseen. Tiedusteltiin myös missä määrin nuoret hyväksyvät erilaisten toimintaryhmien toiminnan Suomessa. Kysyttiin esimerkiksi hyväksytäänkö rakennusten valtaajien, skinheadien, anarkistien tai Greenpeacen toiminta täysin, jossain määrin, ei juuri lainkaan vai ei lainkaan.

Seuraavaksi esitettiin väittämiä suomalaisesta yhteiskunnasta. Kysyttiin vastaajilta ovatko nämä väitteistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat muun muassa "EU-jäsenyys on osoittautunut edulliseksi Suomelle", "hyväksyn työtoverikseni toista rotua olevan henkilön siinä kuin suomalaisenkin" ja "Suomeen on saatava lisää ydinvoimaloita energian saatavuuden turvaamiseksi". Nuorilta kysyttiin myös kuinka kiinnostuneita nämä ovat politiikasta.

Kartoitettiin myös yhteiskunnallisten instituutioiden vaikutusta mielipiteisiin ja vastaajien elämään. Lueteltiin erilaisia instituutioita ja kysyttiin kuinka paljon ne ovat vaikuttaneet vastaajan ajatuksiin ja mielipiteisiin politiikasta ja poliitikoista. Instituutioita olivat muun muassa vanhemmat, lehdistö, viranomaiset, ystävät tai kaverit sekä kirkko tai uskonto. Pyydettiin myös vastaajia nimeämään, mitkä kaksi instituutioista ovat vaikuttaneet ajatuksiin ja mielipiteisiin eniten. Seuraavaksi lueteltiin jälleen instituutioita ja kysyttiin vastaajilta, mitkä kaksi instituutioista vaikuttavat päätöksillään eniten vastaajan elämään. Vaihtoehtoja olivat esimerkiksi eduskunta, kansalaisjärjestöt, pankit, koulutuslaitokset ja tasavallan presidentti.

Nuorisobarometrissa kartoitettiin myös asenteita päihteidenkäyttöön ja huumeisiin. Esitettiin väittämiä ja kysyttiin ovatko vastaajat niistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat "on hyväksyttävää käyttää huumeita", "huumeiden käyttö tulisi sallia nykyistä yleisemmin" ja "huumeiden käytöstä annettavia rangaistuksia tulisi lieventää". Kartoitettiin myös vastaajien omaa päihteidenkäyttöä. Kysyttiin, ovatko nämä viimeisen kuuden kuukauden aikana polttaneet tupakkaa useammin kuin kerran, nauttineet alkoholia niin, että se tuntui toden teolla tai kokeilleet huumeita. Kysyttiin myös, onko vastaajille viimeisen kuuden kuukauden aikana tarjottu ostettavaksi huumeita.

Seuraavaksi tiedusteltiin yhteiskunnallisten instituutioiden vaikutusvallasta. Kysyttiin minkä verran vastaajien mielestä esimerkiksi poliittisilla puolueilla, poliisilla, perheellä tai asukas- ja paikallisyhdistyksillä on yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Kysyttiin myös mikä nuorten mielestä on mielenkiintoisin tiedonvälityksen kanava (esim. lehdistö, radio, internet, kirjat tai cd-rom).

Lopuksi kysyttiin nuorten kansallisista ylpeydenaiheista. Tiedusteltiin minkä verran suomalaisilla on nuorten mielestä aihetta tuntea ylpeyttä erilaisista asioista Suomessa. Asioita olivat muun muassa urheilusaavutukset, suomalainen sosiaaliturva, taide ja musiikki sekä suomalaisuus.

Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, kunta ja pääasiallinen toiminta.

Asiasanat

arvot; asenteet; huumeet; instituutiot; kansallinen identiteetti; nuoret; politiikka; päihteet; tiedonvälitys; toimintaryhmät; vaikuttaminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Joukkoviestimet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Päihteiden käyttö ja tupakointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Nuorisobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Nuorisoasiain neuvottelukunta
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Ajallinen kattavuus

1997

Aineistonkeruun ajankohta

1997-08-18 – 1997-08-29

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 29-vuotiaat suomenkieliset suomalaiset (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Syksyn 1997 nuorisobarometri toteutettiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin 12 000 henkilöä, keskimäärin noin joka 300. Otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri kuukausina. Syksyn 1997 nuorisobarometrin otokseen poimittiin 1842 suomenkielistä nuorta useammasta rotaatioryhmästä ottamalla mukaan kaikki 15 - 29-vuotiaat. Ylipeiton jälkeen tutkimuksen netto-otokseksi jäi 1820 henkilöä. Haastatteluja saatiin 1563 ja kadoksi jäi 257 henkilöä (14 %). Haastattelun keskimääräinen kesto oli 14 minuuttia.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

86

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometri syksy 1997 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2525

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Laatuseloste: Työvoimatutkimus (2010) [verkkodokumentti]. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/tyti/2010/04/tyti_2010_04_2010-05-25_laa_001_fi.html [viitattu 22.6.2010].

Julkaisut aineistosta

Saarela, Pekka (1997). Nuorisobarometri 2/1997. Selvitys 15 - 29-vuotiaiden suomalaisten nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen, politiikkaan, valtaan, päätöksentekoon, ylpeydenaiheisiin sekä päihteisiin liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora). Nuoran julkaisuja; 3.