Aineiston nimi

Nuorisobarometri 1995

Aineistonumero

FSD2521

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2521

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Työministeriö
• Opetusministeriö. Valtion nuorisoneuvosto

Sisällön kuvaus

Nuorisobarometrin 1995 pääteemoja olivat työttömyys ja työllistyminen. Tutkimuksessa kartoitettiin myös nuorten käsityksiä Suomen kansallisuudesta.

Aluksi esitettiin taustakysymyksiä vastaajien koulutuksesta ja senhetkisestä tilanteesta. Niiltä, jotka eivät parhaillaan opiskelleet, kysyttiin, ovatko nämä nykyiseen koulutukseensa tyytyväisiä. Töissäkäyviltä puolestaan kysyttiin vastaavatko heidän nykyiset työtehtävänsä heidän koulutustaan, ja työttömiltä kuinka pitkään nämä ovat olleet työttöminä. Työttömiltä tiedusteltiin myös ovatko nämä kuulleet työttömille nuorille tarkoitetuista kunnallisista työpajoista tai osallistuneet niiden toimintaan.

Seuraavaksi esitettiin kaikille vastaajille yhteisiä väittämiä työelämästä ja yhteiskunnasta, ja kysyttiin ovatko vastaajat väittämistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat muun muassa "työttömänä olo ei ole paha asia, jos toimeentulo on turvattu", "työnteossa minulle on tärkeintä työn mielekkyys - ei niinkään sen säännöllisyys", "Suomi tarvitsee itsenäisen ja vahvan puolustuslaitoksen" ja "Suomen tulisi ottaa vastaan nykyistä enemmän pakolaisia".

Tutkimuksessa selvitettiin myös mielipiteitä kansallisista ylpeydenaiheista ja suomalaisuudesta. Kysyttiin minkä verran nuorten mielestä suomalaisilla on aihetta tuntea ylpeyttä erilaisista asioista Suomessa (esim. urheilusaavutukset, suomalainen sosiaaliturva, ympäristön suojelu ja suomalaisuus). Kysyttiin myös minkä verran vastaajien mielestä suomalaisuuteen kuuluu erilaisia luonteenominaisuuksia, esimerkiksi itsekkyyttä, kateutta, ahkeruutta tai välinpitämättömyyttä.

Vastaajien tulevaisuudensuunnitelmia kartoitettiin kysymällä, aikovatko nämä lähimmän viiden vuoden aikana hakeutua ulkomaille töihin tai opiskelemaan, perustaa oman yrityksen tai mennä ammatilliseen koulutukseen. Kysyttiin myös mihin maahan vastaajat luultavimmin menisivät, jos nämä muuttaisivat pysyvästi ulkomaille työhön tai opiskelemaan. Lopuksi kysyttiin naispuolisilta vastaajilta aikovatko nämä pyrkiä naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, kunta ja pääasiallinen toiminta.

Asiasanat

asenteet; asepalvelus; koulutus; luonteenpiirteet; nuoret; suomalaisuus; tulevaisuudensuunnitelmat; työelämä; työpajat; työttömyys; ulkomaat; ylpeys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Työttömyys ja työttömät (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kulttuuri- ja kansallinen identiteetti (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Nuorisobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Työministeriö
• Opetusministeriö. Valtion nuorisoneuvosto

Ajallinen kattavuus

1995

Aineistonkeruun ajankohta

1995-03-20 – 1995-03-31

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 29-vuotiaat suomessa asuvat suomenkieliset (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Vuoden 1995 nuorisobarometrin haastattelut toteutti Tilastokeskus työvoimatutkimuksensa yhteydessä. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin 12 000 henkilöä, keskimäärin noin joka 300. henkilö perusjoukosta. Otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri kuukausina. Nuorisobarometreihin vastaajat on poimittu eri rotaatioryhmistä. Vuoden 1995 nuorisobarometriin haastateltiin 993 nuorta, jotka ovat syntyneet 1966 - 1980. Haastattelun keskimääräinen kesto oli noin 10 minuuttia ja haastatteluista 95 % tehtiin puhelimitse.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Datasta puuttuvat avokysymys 14B ja avovastaus kysymykseen K13.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Työministeriö & Opetusministeriö: Nuorisobarometri 1995 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2521

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Laatuseloste: Työvoimatutkimus (2010) [verkkodokumentti]. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/tyti/2010/04/tyti_2010_04_2010-05-25_laa_001_fi.html [viitattu 9.8.2010].

Julkaisut aineistosta

Saarela, Pekka (1995). Nuorisobarometri 1995. Helsinki: Työministeriö, Valtion nuorisoneuvosto.

Mäkinen, Jaakko (2017). Miten tähdeksi kasvetaan? Lapsuus ja nuoruus suomalaisten jalkapallotähtien elämäkerroissa 1995-2015. Turku: Turun yliopisto. Kulttuurihistorian pro gradu -tutkielma.