Aineiston nimi

ISSP 2009: eriarvoisuus IV: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD2514

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2514

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos)
• Tanskanen, Eero (Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut)

Muut tekijät

• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsitteli suhtautumista yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen. Kysymykset ja väittämät käsittelivät mm. vastaajien suhtautumista työntekoon ja opiskeluun, mitä ihmiset pitävät tärkeinä asioina elämässä menestymiselle ja verotuksen suuruutta eri tuloluokissa.

Tuloeroja käsittelivät kysymykset suurituloisten mahdollisuuksista ostaa parempia terveydenhuollon palveluita sekä hankkia parempaa koulutusta lapsilleen. Lisäksi kysyttiin, mitä vastaajan mielestä jotkut ammattiryhmät ansaitsevat ja mitä heidän vastaajan mielestä pitäisi ansaita. Vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä ristiriitojen esiintymisestä eri sosiaaliryhmien välillä, mihin vastaaja sijoittaa itsensä yhteiskunnan hyvä- ja huono-osaisia mittaavalla asteikolla ja mihin hän sijoittaa lapsuudenkotinsa samalla asteikolla.

Vastaajilta pyydettiin tietoja vanhempien ammateista vastaajan ollessa 15-vuotias. Heitä pyydettiin mm. vertaamaan onko heidän oma ammattiasemansa korkeampi vai matalampi kuin isän ammattiasema oli. Lisäksi kysyttiin vanhempien ammatteja sekä millaisen työnantajan palveluksessa vanhemmat työskentelivät. Vastaajan omaa työskentelyä kartoitettiin kysymällä ensimmäisen työnantajan toimialaa sekä vastaajan ammattia ensimmäisessä työpaikassa. Nykyisestä työstä tiedusteltiin työnantajan tyyppiä ja vastaajan nykyistä ammattia. Vastaajilta tiedusteltiin myös kuinka oikeudenmukaiseksi he kokevat palkkansa.

Vastaajille esitettiin viisi erilaista yhteiskunnan hierarkiaa kuvaavaa kuviota ja heitä pyydettiin sanomaan, mikä kuvioista vastaa eniten tilannetta Suomessa ja millainen tilanteen heidän mielestään pitäisi olla. Tiedusteltiin myös kirjojen lukumäärää vastaajan lapsuudenkodissa ja nykyisessä kodissa. Varallisuutta kartoitettiin kysymällä jäisikö asunnon myymisen ja asuntolainan maksamisen jälkeen rahaa vai velkaa. Kysyttiin myös jäisikö arvopapereiden myymisen jälkeen rahaa vai velkaa.

Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutustaso ja koulutuksen pituus, nykyinen työmarkkina-asema, puolison nykyinen työmarkkina-asema, vastaajan ja puolison ammatti sekä sosiaaliseen lähtöasemaan liittyviä muuttujia kuten isän ja äidin koulutustaso.

Asiasanat

eriarvoisuus; hierarkia; konfliktit; korruptio; oikeudenmukaisuus; palkanmuodostus; ristiriidat; tuloerot; verotus; yhteiskuntarakenne

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen muutos (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos
• Tilastokeskus
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ajallinen kattavuus

2009

Aineistonkeruun ajankohta

2009-10-01 – 2009-12-22

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Maakuntamuuttuja ja kielimuuttuja on yhdistetty aineistoon Tilastokeskuksen rekisteristä.

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 95 % ja ruotsinkielisiä 5 %. Lomakkeita palautettiin 880. Kato: yhteensä 1607, joista kieltäytyneitä 13, osoite tuntematon, kieliongelmat ym. 9 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1585.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

35,5

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

4.0

Katso myös

FSD3431 ISSP 2019: eriarvoisuus V: Suomen aineisto

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (paino_1) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (paino_2) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2009: eriarvoisuus IV: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 4.0 (2010-06-24). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2514

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Saari, Juho (2010). Hyvinvointivaltion rakenne. Teoksessa: Tulevaisuuden voittajat - Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa (toim. Juho Saari), 29-84. Helsinki: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Julkaisu 5/2010.

Blom, Raimo & Kankainen, Tomi & Melin, Harri (2012). Jakaantunut Suomi. Raportti ISSP 2009 Suomen aineistosta. Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja; 10.

Green, Jeffrey Edward (2016). The Shadow of Unfairness. A Plebeian Theory of Liberal Democracy. Oxford: Oxford University Press.

Schalembier, Benjamin. 2019. An Evaluation of Common Explanations for the Impact of Income Inequality on Life Satisfaction. Journal of Happiness Studies 20(3): 777-04.

Garcia-Sanchez, Efrain, Jojanneke Van Der Toorn, Rosa Rodriguez-Bailon, and Guillermo B. Willis. 2018. The Vicious Cycle of Economic Inequality: The Role of Ideology in Shaping the Relationship Between 'What Is' and 'What Ought to Be' in 41 Countries. Social Psychology and Personality Science Online First.

Lindh, Arvid 2017. Is it Just that People with Higher Incomes Can Buy Better Education and Health Care? A Comparison of 17 Countries. Pp. 69-80 in Social Inequality in the Eyes of the Public: A Collection of Analyses Based on ISSP Data 1987-2009, edited by Edlund, Jonas, Insa Bechert, and Markus Quandt. Cologne: GESIS Leibniz Institute for the Social Sciences.

Vanheuvelen, Tom. 2017. Unequal views of inequality: Cross-national support for redistribution 1985-2011. Social Science Research 64: 43-66.

Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.

Tyrowicz, Joanna, and Magdalena Smyk. 2019. Wage Inequality and Structural Change. Social Indicators Research 141(2): 503-538.

Lumpe, Claudia. 2018. Public beliefs in social mobility and high-skilled migration. Journal of Population Economics online first.

Roex, Karlijn L. A.; Huijts, Tim and Sieben, Inge 2018. Attitudes towards income inequality: 'Winners' versus 'losers' of the perceived meritocracy. Acta Sociologica 62(1): 47-63.

Kim, Hansung, and Yushin Lee. 2018. Socioeconomic status, perceived inequality of opportunity, and attitudes toward redistribution. The Social Science Journal 55(3): 300-12.

Gimpelson, Vladimir, and Daniel Treisman. 2018. Misperceiving Inequality. Economics & Politics 30(1): 27-54.

Yakter, Alon, 2018. Circles of Solidarity: The National Contexts of Diversity and Redistribution in Developed Democracies. (PhD), Political Science, The University of Michigan.

Banting, Keith, and Will Kymlicka (Eds.). 2017. The Strains of Commitment: The Political Sources of Solidarity in Diverse Societies. Oxford: Oxford University Press.

Narisada, Atsushi. 2017. Socioeconomic Status and the Relationship Between Under-Reward and Distress: Buffering-Resource or Status-Disconfirmation? Social Justice Research 30(3): 191-220.

Saar, Ellu, Jelena Helemäe, and Kristina Lindemann. 2017. Self-placement of the Unemployed in the Social Hierarchy. In: J. Edlund, I. Bechert, M.Quandt (Eds.), Social Inequality in the Eyes of the Public: A Collection of Analyses Based on ISSP Data 1987-2009

Schröder, Martin. 2017. Is Income Inequality Related to Tolerance for Inequality? Social Justice Research 30(1): 23-47.

Bavetta, Sebastiano, Paolo Li Donni, and Maria Marino. 2017. An Empirical Analysis of the Determinants of Percieved Inequality. The Review of Income and Wealth online first.

Brunori, Paolo. 2017. The Perception of Inequality of Opportunity in Europe. Review of Income and Wealth 63(3): 464-491.

Marques, Paulo, and Isabel Salavisa. 2017. Young people and dualization in Europe: a fuzzy set analysis. Socio-Economic Review 15(1): 135-160.

Hadavand, Aboozar 2017. Misperceptions and mismeasurements: An analysis of subjective economic inequality. ECINEQ, Society for the Study of Economic Inequality.

Yanai, Yuki, 2017. Misperceived Inequality, Mismatched Attitudes, and Missing Support for Redistribution. (PhD), Political Science, University of California, Los Angeles.

Jaeger, Mads Meier. 2018. Religion and Aggregate Support for Redistribution. Acta Sociologica Online First.

Vanheuvelen, Tom and Copas, Kathy 2018. The Intercohort Dynamics of Support for Redistribution in 54 Countries, 1985-2017. Societies 8(3).

Dixon, Jeffrey C., Destinee B. Mccollum, and Andrew S. Fullerton. 2018. Who Is a Part-Time Worker Around the World and Why Does It Matter? Examining the Quality of Employment Measures and Workers' Perceived Job Quality. Sociological Spectrum 38(1): 1-23.

Barone, Carlo, and Lucia Ruggera. 2017. Educational equalization stalled? Trends in inequality of educational opportunity between 1930 and 1980 across 26 European nations. European Societies 20(1): 1-25. http://dx.doi.org/10.1080/14616696.2017.1290265.

Hertel, Florian R. and Groh-Samberg, Olaf (2019): The Relation between Inequality and Intergenerational Class Mobility in 39 Countries. In: American Sociological Review 84 (6): 1099-1133. https://doi.org/10.1177/0003122419885094.

Aleman, Jose and Woods, Dwayne. 2020.'Solidarity and Self-Interest: Using Mixture Modeling to Learn about Social Policy Preferences.' Methods, Data, Analyses 14:1, 61-90.

Bobzien, Licia. 2020.'Polarized perceptions, polarized preferences? Understanding the relationship between inequality and preferences for redistribution.' Journal of European Social Policy 330:2, 206-224. doi:10.1177/0958928719879282.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Caricati, Luca and Owuamalam, Chuma K. 2020.'System Justification Among the Disadvantaged: A Triadic Social Stratification Perspective.' Frontiers in Psychology 11:40. DOI: 10.3389/fpsyg.2020.00040.

Garcia-Sanchez, Efrain, Osborne, Danny, Willis, Guillermo B. and Rodriguez-Bailon, Rosa. 2020.'Attitudes towards redistribution and the interplay between perceptions and beliefs about inequality.' British Journal of Social Psychology 59:1, 111-136.

Limberg, Julian. 2020.'What's fair? Preferences for tax progressivity in the wake of the financial crisis.' Journal of Public Policy 40:2, 171-193.

Rogers, Meghan L. and Pridemore, William Alex. 2020.'Perceived Inequality and Cross-National Homicide Rates.' Justice Quarterly, Online first. DOI: 10.1080/07418825.2020.1729392.

Fuchs-Schündeln, Nicola and Schündeln, Mathias. 2020.'The Long-Term Effects of Communism in Eastern Europe.' Journal of Economic Perspectives 34:2, 172-191.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Choi, G. 2021. Individuals' socioeconomic position, inequality perceptions, and redistributive preferences in OECD countries. Journal of Economic Inequality 19(2):239-64. doi: 10.1007/s10888-020-09471-6.

Buchel Ondrej, Luijkx, Ruud & Achterberg, Peter (2021). Objective and Subjective Socioeconomic Status as Sources of Status-Legitimacy Effect and Legitimation of Income Inequality. Political psychology 42.3: 463-481 doi: 10.1111/pops.12707.

Ringqvist, Josef. 2021. How do union membership, union density and institutionalization affect perceptions of conflict between management and workers? European Journal of Industrial Relations 27(2):131-48. doi:10.1177/0959680120963546.

Baccaro, Lucio and Neimanns, Erik (2022): "Who wants wage moderation? Trade exposure, export-led growth, and the irrelevance of bargaining structure." In: West European Politics 45 (6): 1257-1282. doi: 10.1080/01402382.2021.2024010.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.