FSD2465 Kaupunkipalvelututkimus 2008

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Miettinen, Heikki (Efeko)
  • Kokkonen, Vesa (Efeko)
  • Utriainen, Johanna (Efeko)

Asiasanat

Internet, arki, asuminen, julkiset palvelut, kaupungit, koulunkäynti, kulttuuripalvelut, kunnat, lastenhoito, liikunta, liikuntapalvelut, terveydenhoito, tiedotus, turvallisuus

Sisällön kuvaus

Kaupunkipalvelututkimus 2008 kartoittaa kuntalaisten mielipiteitä hallinnon ja palvelujen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista.

Aluksi esitettiin kunnan päätöksentekoon ja palveluihin liittyviä väittämiä. Tämän jälkeen vastaajat kertoivat mielipiteensä siitä, kuinka hyvin mm. tiedottaminen, terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalipalvelut ja opetus- ja sivistyspalvelut on kunnassa järjestetty. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien ja heidän perheenjäsentensä käyttämiä palveluita viimeisen vuoden ajalta. Niiltä vastaajilta, jotka olivat käyneet kunnallisessa terveyskeskuksessa/-asemalla, kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat erilaisiin asioimiseen liittyviin asioihin kuten ajan saamiseen, kulkuyhteyksiin ja odotusaikaan vastaanotolla. Kaikki vastaajat kertoivat mielipiteensä siitä, mitkä ovat tärkeitä vanhusten hoidon kehittämiskohteita. Vaihtoehtoja olivat mm. vanhainkodit, kunnan ja yksityisten ylläpitämät palvelutalot sekä vanhusten hoito omaisten avustamina.

Seuraavaksi kartoitettiin kuntien vapaa-ajan palveluja. Vastaajilta kysyttiin, kuinka monta kertaa he ovat edellisen vuoden aikana käyneet esimerkiksi kirjastossa, elokuvissa tai uimahallissa omassa tai muussa kunnassa. Lisäksi kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat erilaisten vapaa-ajan palveluiden, kuten kirjastojen, konserttien, museoiden, urheilukilpailuiden, ravintoloiden ja nuorisotilojen riittävyyteen omassa kunnassaan. Myös vastaajien mielipide kunnan Internet-kotisivuista selvitettiin. Tämän jälkeen lueteltiin erilaisia arkielämässä selviytymisen ongelmia ja kysyttiin, ovatko vastaajat tai heidän perheenjäsenensä kohdanneet niitä ja hakeneet tai saaneet niihin apua. Mainittuja ongelmia olivat mm. työttömyys, pitkäaikainen lomautus, ajan puute, sairaus tai vamma sekä yksinäisyys.

Asumiseen liittyviä asioita selvitettiin kysymällä, kuinka kauan vastaajat ovat asuneet nykyisessä asuinkunnassaan ja asuinalueellaan, millaisessa talossa he asuvat, mikä on asunnon tyyppi ja millaisella alueella vastaajat asuvat. Tyytyväisyyttä asumiseen ja asuinalueeseen kartoitettiin selvittämällä vastaajien mielipiteet mm. asunnon koosta ja varusteista, asumisen kustannuksista, liikenneyhteyksistä ja asuinalueen arvostuksesta. Edelleen selvitettiin, mitkä seikat eniten vaikuttavat asuinalueen valintaan. Vaihtoehtoja olivat esimerkiksi hyvät palvelut, työmatkan sujuvuus, alueen rauhallisuus ja hyvät työnsaantimahdollisuudet. Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka turvalliseksi he kokevat asuinalueellaan tai kotikunnan keskustassa liikkumisen päivällä/myöhään illalla, ja kuinka huolestuneita he ovat mahdollisuudesta joutua erilaisten rikosten, kuten varkauden, vahingonteon tai seksuaalirikoksen, uhriksi asuinkunnassaan.

Viimeiset kysymykset käsittelivät lasten päivähoitoa ja koulunkäyntiä. Vanhemmat antoivat arvosanan lastensa päivähoitopaikan/koulun ominaisuuksille, kuten kodin ja hoitopaikan/koulun yhteistyölle, henkilökunnan ammattitaidolle ja ryhmän/luokkien koolle.

Taustamuuttujina kyselyssä ovat mm. vastaajan sukupuoli, ikä, asuinkunta, perhetyyppi, koulutus, ammattiasema ja lasten lukumäärä.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.