Näytä aineistokuvailu.

FSD2418 Lisääntymisterveys Pietarissa: naiset 2004

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. pro graduun, lisensiaatin- ja väitöstutkimukseen). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin), alempiin opinnäytteisiin (esim. kandidaatintutkielmiin) eikä ammattikorkeakoulujen opinnäytteisiin.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Dubikaytis, Tatyana (St. Petersburg Medical Academy for Post-Graduate Studies)
  • Haavio-Mannila, Elina (Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos)
  • Hemminki, Elina (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))
  • Kesseli, Katja (Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos)
  • Kirichenko, Svetlana (Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos)
  • Kuznetsova, Olga (St. Petersburg Medical Academy for Post-Graduate Studies)
  • Regushevskaya, Elena (St. Petersburg Medical Academy for Post-Graduate Studies)
  • Rotkirch, Anna (Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos)
  • Väänänen, Tuula (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))

Asiasanat

Pietari, Venäjä, elintaso, koulutus, lisääntyminen, lisääntymisterveys, naiset, perhesuunnittelu, raskauden ehkäisy, raskaus, seksuaalikasvatus, seksuaalinen käyttäytyminen, seksuaaliterveys, sukupuolitaudit, terveydenhuolto, terveys

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin 18-44-vuotiaiden pietarilaisten naisten lisääntymisterveyttä ja perheen muodostusta. Kysymysosioita oli seitsemän: taustatiedot, seurustelu ja seksuaalikäyttäytyminen, raskaus ja lapset, raskauksiin ja synnytyksiin liittyvä terveydenhuolto, ehkäisy, lastenhankinnan arvot ja asenteet sekä terveys ja terveyspalveluiden käyttö.

Taustatietoina vastaajilta kysyttiin mm. syntymävuotta, siviilisäätyä, avio-/avoliittojen määrää, kansalaisuutta, äidinkieltä, asuinkumppaneita, koulutusta, työmarkkina-asemaa, ammattia, varallisuutta, perheen tuloja ja asunnon kokoa. Tämän jälkeen siirryttiin seksuaalisuutta ja seurustelua käsitteleviin kysymyksiin. Naisilta kysyttiin ensin, minkä ikäisenä he ensi kerran seurustelivat ja olivat yhdynnässä, mitä ehkäisymenetelmää he tällöin käyttivät, montako seksikumppania heillä on ollut kaikkiaan ja viimeisen vuoden aikana, avio- tai avoliiton kestoa sekä tyytyväisyyttä tämänhetkiseen suhteeseen. Lisäksi kysyttiin mahdollisista parisuhteen ulkopuolisista suhteista, edellisestä yhdynnästä kulunutta aikaa, seksuaalista suuntautumista, seksin myymiseen tai ostamiseen osallistumista sekä saadun seksuaalikasvatuksen määrää.

Seuraavaksi kysyttiin raskauksista ja lasten määrästä. Vastaajan lapsista tiedusteltiin esimerkiksi heidän syntymävuosiaan, sukupuoliaan sekä kotoa muuttamisen ajankohtaa. Lisäksi kysyttiin imetyksen kestosta sekä lasten hoidosta. Raskaana olleilta naisilta kysyttiin myös mitä terveyspalveluja he olivat raskautensa aikana käyttäneet, oliko kätilö vieraillut heidän luonaan edellisen synnytyksen jälkeen ja oliko heillä ollut raskauden aikana erilaisia terveydellisiä ongelmia, kuten korkeaa verenpainetta tai verensokeriarvoja. Raskaudenkeskeytyksen tehneiltä tiedusteltiin esimerkiksi abortin kuluja, sen tekopaikkaa, tyytyväisyyttä hoitoon sekä päätökseen vaikuttaneita syitä. Lisäksi kysyttiin mahdollisista lapsettomuushoidoista, kuukautisten alkamisajankohdasta ja sukupuolitaudeista.

Ehkäisyyn liittyen kysyttiin esimerkiksi edellisessä yhdynnässä käytettyä ehkäisymenetelmää ja sen valintaa tai vaihtoehtoisesti syitä, miksi ehkäisyä ei käytetty. Lisäksi tiedusteltiin vastaajan tyytyväisyyttä nykyiseen ehkäisymenetelmäänsä, hinnan vaikutusta valintaan sekä tyytyväisyyttä terveydenhuoltohenkilökuntaan ehkäisyasioissa. Osion lopuksi kartoitettiin vielä vastaajien mielipiteitä siitä, missä tilanteessa nainen voi kieltäytyä seksistä kumppaninsa kanssa sekä miehen roolista ehkäisy- ja raskausasioissa. Tämän jälkeen siirryttiin käsittelemään lastenhankinnan ihanteita kartoittamalla esimerkiksi vastaajan mielipiteitä ihanteellisesta perheen lapsiluvusta, ensisynnyttäjän iästä ja aikavälistä synnytysten välillä. Heiltä, joilla lapsia ei ollut, kysyttiin syitä lapsettomuuteen sekä aikomuksista hankkia lapsia tulevaisuudessa. Lisäksi vastaajilta kysyttiin syitä siihen, miksi he joko haluavat tai eivät halua (lisää) lapsia ja sitä, voisivatko jotkin yhteiskunnalliset tai henkilökohtaiset muutokset lisätä heidän lisääntymishalukkuuttaan.

Lopuksi tiedusteltiin vielä terveydellisiä seikkoja, tyytyväisyyttä terveyteen sekä mahdollisia kroonisia tai pysyviä sairauksia. Lisäksi kysyttiin vastaajan painoa, pituutta, tapaamiskertoja lääkärin kanssa viimeisen vuoden aikana, osallistumista erilaisiin terveydellisiin tutkimuksiin kuten mammografiaan tai gynekologiseen tutkimukseen, tupakointia, alkoholikäyttäytymistä ja huumausaineiden käyttöä. Lopuksi kartoitettiin vielä vastaajan mahdollisesti kokemaa (perhe)väkivaltaa ja siitä kertomista.

Taustamuuttujina aineistossa olivat vastaajan syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, tulot, kansalaisuus sekä työmarkkina-asema. Tutkimus kuuluu tutkimusprojektiin "Reproductive Health and Fertility Patterns in Russia - A Comparative Approach (REFER)".

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.