Näytä aineistokuvailu.

FSD2411 Kirkon alan työolobarometri 2007

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Ala-Kokkila, Kari (Kirkon työmarkkinalaitos)
  • Antell, Annina (Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry)
  • Laaksonen, Vuokko (Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry)
  • Marttila, Oili (Kirkon työmarkkinalaitos)
  • Palmu, Harri (Kirkon tutkimuskeskus)
  • Tamminen, Hannu (Työturvallisuuskeskus)
  • Ylitalo, Marko (Tilastokeskus)

Asiasanat

esimiehet, kirkko, syrjintä, työelämä, työilmapiiri, työkyky, työn kuormittavuus, työn organisointi, työn sisältö, työolot, työpaikkakiusaaminen, työpaikkaväkivalta, työtyytyväisyys, työviihtyvyys, uupumus

Sisällön kuvaus

Kirkon työolobarometri 2007 kartoittaa neljättä kertaa kirkon työoloja. Aiemmat barometrit on kerätty vuosina 2001, 2003 ja 2005, näitä ei ole arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Työtä ja työoloja kartoitettiin usealta eri osa-alueelta mm. työn ja työsuhteen turvallisuus, vaatimusten kohtuullisuus, vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet, organisaation toimivuus, sosiaaliset suhteet, esimiestyöskentely sekä työkyky ja motivaatio.

Työtä koskevia muutoksia käsitteli kysymys siitä, koska työntekijä saa tietoja omaa työtään koskevista muutoksista. Esitettiin väittämiä, jotka käsittelivät mm. seuraavia asioita: voiko työssä käyttää kykyjä ja ammattitaitoja, onko työssä kehittymismahdollisuuksia, onko työpaikan säilyvyys turvattu sekä kuinka vaikeaa on työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Lisäksi väittämillä kartoitettiin työn fyysistä ja henkistä rasittavuutta.

Työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä tutkittiin kysymällä onko työpaikalla systemaattisesti pyritty vaikuttamaan työntekijöiden kuntoon, terveyteen ja elintapoihin, työympäristön turvallisuuteen sekä työntekijöiden osaamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Vastaajat saivat lisäksi esittää oman arvionsa tämän hetkisestä työkyvystään. Työaikoja käsiteltiin kysymyksillä tehdystä ylityöstä ja siitä rahana tai vapaana saadusta korvauksesta. Tiedusteltiin myös ylityöstä, josta vastaaja ei ole saanut lainkaan korvausta. Vastaajilta tiedusteltiin jääkö heiltä viikoittaisia vapaapäiviä pitämättä, ovatko työpäivät ylipitkiä, pirstoutuuko vapaa-aika työtehtävistä johtuen sekä häiritseekö työaikojen sijoittuminen iltoihin ja viikonloppuihin perhe-elämää.

Työn arvostusta kartoitettiin kysymällä kuinka työntekijät arvostivat omaa työtään ja kokivatko he saavansa työnantajan arvostusta. Lisäksi tiedusteltiin koettua palkkauksen oikeudenmukaisuutta verrattuna muissa ammateissa maksettuihin palkkoihin. Kysyttiin myös tarjoaako työnantaja riittävästi koulutusta nykyisten tehtävien hoitamiseksi ja onko vastaaja osallistunut tällaiseen koulutukseen.

Työpaikan sosiaalisia suhteita ja esimiesten toimintaa tutkittiin esittämällä väittämiä. Nämä käsittelivät mm. tuen ja rohkaisun saamista esimieheltä ja työtovereilta, sekä esiintyykö työpaikalla ristiriitoja, päihdeongelmia tai kiusaamista. Tiedusteltiin myös, keitä mahdolliset kiusaajat ovat tai ovat olleet ja onko kiusaamista kokenut vastaaja hakenut apua kiusaamiseen ja keneltä. Kysyttiin, onko vastaaja havainnut tai itse kokenut työpaikalla syrjintää, joka perustuu ikään, sukupuoleen, naisiin pappeina, eri työntekijäryhmiin tai uskonnollisuuteen. Esimiestyötä kartoitettiin esittämällä useita esimiehiä koskevia väittämiä.

Vastaajilta kysyttiin myös asioista, jotka he saattavat kokea vaarallisiksi työssään. Tällaisia olivat tapaturmavaara, vakava työuupumus, mielenterveyden järkkyminen, rasitusvamma, tartuntataudit ja väkivallan kohteeksi joutuminen. Kysyttiin onko vastaaja havainnut tai itse joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi työpaikalla. Sairauspoissaoloista tiedusteltiin poissaoloa töistä oman sairauden johdosta sekä sitä, onko näihin poissaoloihin ollut syynä väsymys, työuupumus tai burn out.

Vastaajilta tiedusteltiin todennäköisyyttä sille, että he seuraavan 5 vuoden kuluessa lähtevät muun työnantajan kuin kirkon tai seurakunnan palvelukseen. Vastaajat saivat myös esittää käsityksensä sellaisista asioista, jotka auttaisivat jaksamaan työelämässä mahdollisimman pitkään. Näitä olivat joustavammat työajat, työterveyshuollon kehittäminen, työympäristön parantaminen, kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen, palkan lisääminen, työmäärän ja kiireen vähentäminen, koulutusmahdollisuuksien lisääminen, johtamistapojen parantaminen, vuorotteluvapaa, säästövapaa ja osa-aikaeläke. Lisäksi kysyttiin kuinka tyytyväinen vastaaja on nykyiseen työhönsä ja toimiiko hän esimiesasemassa.

Taustamuuttujia olivat sukupuoli, tehtäväryhmä, kuuluuko vastaaja työaikalain piiriin, työsuhteen laatu, kolme eri tavalla luokiteltua ikäryhmää, seurakunnan koko ja työpaikan koko. Taustamuuttujat on liitetty vastauksiin kirkon työmarkkinalaitoksen rekistereistä.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.