FSD2386 Alueellinen hyvinvointi: Itä-Lapin kansalaiskysely 2000

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. väitöstutkimukseen, pro graduun ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin) tai alempiin opinnäytteisiin.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Eronen, Anne (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL))
  • Laitinen, Merja (Lapin yliopisto. Sosiaalityön laitos)

Asiasanat

alueellisuus, asuinympäristö, elinolot, hyvinvointi, julkiset palvelut, kansalaisjärjestöt, osallistuminen, peruspalvelut, sosiaalinen tuki, sosiaalipalvelut, sosiaaliset verkostot, terveyspalvelut, tietoverkot

Sisällön kuvaus

STKL:n toteuttama kysely oli osa laajempaa tutkimushanketta, jossa olivat mukana Lapin, Oulun ja Kuopion yliopistot sekä kansainväliset yhteistyökumppanit Ruotsista, Norjasta ja Skotlannista. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa kansalaisten hyvinvointia ja hyvinvointipalveluita koskevista mielipiteistä. Keskeisenä osana on ihmisten suhde omaan elin- ja toimintaympäristöönsä.

Vastaajilta kysyttiin aluksi mielipidettä heidän kulkumahdollisuuksistaan sekä julkisten kulkuvälineiden toimivuudesta. Heiltä pyydettiin arviota eri tahojen (perhe, sukulaiset, ystävät, naapurit, järjestöt, yhdistykset, seurakunnat, kunta, valtio, yksityiset palvelut) merkityksestä erilaisissa tukea ja apua vaativissa tilanteissa. Kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista kartoitettiin esittämällä vastaajille luettelo erilaisista sosiaali- ja terveyspalveluista, työhallinnon sekä Kansaneläkelaitoksen palveluista ja pyytämällä heitä arvioimaan palvelun toimivuutta. Erikseen tiedusteltiin, olivatko vastaajat saaneet riittävästi tietoa sosiaalipalveluista ja mitä kautta näistä palveluista tulisi heidän mielestään tiedottaa. Myös yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä kartoitettiin, sekä tiettyjen peruspalveluiden, kuten kauppapalveluiden ja sosiaalipalveluiden saatavuutta.

Kansalaistoimintaan liittyen vastaajia pyydettiin esittämään arvio ns. kolmannen sektorin merkityksestä itselleen eri asioissa, esimerkiksi toimeentulon sekä työllisyyden turvaamisessa ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamisessa. Lisäksi tiedusteltiin, kuuluvatko vastaajat joihinkin järjestöihin tai yhdistyksiin, minkälaisissa tehtävissä he niissä toimivat sekä miksi he ovat toiminnassa mukana. Tietoverkkojen käyttöä selvitettiin kysymällä, onko vastaajan perheellä käytettävissään matkapuhelinta, tietokonetta tai internet-yhteyttä, sekä minkä verran perheen aikuisilla on kokemusta tietokoneen käytöstä ja mitä sähköisiä palveluja he ovat käyttäneet tai haluaisivat käyttää internetin avulla. Lisäksi kysyttiin tarvitsisivatko vastaajat opastusta internetin käytössä.

Vastaajien nykyistä elämäntilannetta kartoitettiin kysymällä heidän omaa sekä mahdollisen puolison työmarkkina-asemaa viimeisen vuoden aikana sekä heidän ammatillista koulutustaan. Lisäksi pyydettiin arviota oman elämän eri osa-alueista kuten ihmissuhteista ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, asumismuoto, kotitalouden koko, oman asuinkunnan sosiaalis-taloudellinen tilanne sekä muuttosuunnitelmat.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.