FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen 2006

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. väitöstutkimukseen, pro graduun ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin) tai alempiin opinnäytteisiin.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen 2006

Aineiston rinnakkainen nimi

Maistereiden uraseuranta 2006

Aineistonumero

FSD2352

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2352

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Suomen akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto

Muut tekijät

  • Ollikainen, Jyrki (Tampereen yliopisto. Matematiikan ja tilastotieteen laitos)

Sisällön kuvaus

Kyselyssä pyrittiin kartoittamaan vuonna 2001 ylemmän tai päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuraa viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyssä selvitettiin muun muassa sitä, kuinka vakaa valmistuneiden työuran alku on ollut ja miten tarkoituksenmukaisesti he ovat sijoittuneet työmarkkinoille yliopistokoulutuksen näkökulmasta katsottuna.

Vastaajien työhistoriaa selvitettiin kysymällä ovatko he osallistuneet vuoden 2001 tutkinnon jälkeen muuhun koulutukseen, esimerkiksi työvoimakoulutukseen tai tieteelliseen jatkokoulutukseen. Seuraavana kysyttiin kuinka kauan vastaajat olivat olleet valmistumisensa jälkeen töissä sekä yleensä että yliopistollista koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Työnantajien sekä erillisten työ- ja virkasuhteiden määrää kysyttiin erikseen. Edelleen tiedusteltiin, olivatko vastaajat toimineet yrittäjinä, ammatinharjoittajina tai freelancereina ja kuinka kauan, sekä ovatko he perhevapaiden vuoksi olleet poissa työelämästä. Työttömänä olemista ja sen kestoa kartoitettiin myös. Seuraavana esitettiin erilaisia työnsaantia mahdollisesti haittaavia tekijöitä, kuten työkokemuksen puute, alan heikko työmarkkinatilanne ja sukupuoli, ja pyydettiin arvioimaan missä määrin nämä olivat vaikeuttaneet vastaajan työnsaantia. Vastaajia pyydettiin kertomaan työmarkkinatilanteestaan valmistumishetkellä ja niiltä, jotka eivät kyseisenä ajankohtana olleet olleet töissä kysyttiin, kuinka pitkä aika valmistumishetken jälkeen kului siihen, että he aloittivat ensimmäisessä työssään. Edelleen jatkettiin tiedustelua ensimmäisestä työpaikasta valmistumisen jälkeen kysymällä paikan työsuhteen luonnetta, työnantajan tyyppiä (esimerkiksi valtio, valtion liikelaitos tai oma yritys) ja työtehtävien luonnetta. Haluttiin myös tietää oliko ylempi korkeakoulututkinto vaatimuksena ensimmäiseen työpaikkaan, ja kuinka paljon tässä työssä pystyi hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita.

Nykyiseen työtilanteeseen liittyen kysyttiin ensin vastaajan työmarkkinatilannetta kyselyhetkellä ja päätyönantajan tyyppiä. Työn laatua, esimerkiksi tutkimus- tai taiteellinen työ tiedusteltiin erikseen. Kartoitettiin myös sitä, mistä vastaajat olivat saaneet tiedon nykyisestä työpaikastaan, ja oliko ylempi korkeakoulututkinto vaatimuksena tähän työhön. Taas kysyttiin pystyvätkö vastaajat hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita nykyisessä työssään, sekä miten hyvin työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta. Mikäli työn vastaavuus koulutustasoon nähden ei ollut hyvä, tiedusteltiin tärkeintä syytä kyseisen työn vastaanottamiseen. Erikseen kysyttiin kunkin vastaajan bruttopalkkaa syyskuussa 2006 säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset mukaan lukien. Seuraavana vastaajia pyydettiin arvioimaan työtään erilaisten työssä viihtymiseen liittyvien väitteiden perusteella. Jos vastaaja oli määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa, pyydettiin tätä kertomaan tärkein peruste työsuhteen määräaikaisuudelle, kuinka pitkäksi ajaksi työsuhde oli solmittu sekä edelsikö senhetkistä työsuhdetta määräaikainen työ- tai virkasuhde saman työnantajan palveluksessa. Yliopistokoulutuksen merkitykseen liittyen kartoitettiin vastaajien tyytyväisyyttä yliopistossa suoritettuun tutkintoon työuran kannalta. Viimeisenä pyydettiin arvioimaan erilaisten tietojen ja taitojen, esimerkiksi tiedonhankintataitojen, esimiestaitojen ja viestinnän suomen kielellä, merkitystä nykyisessä työssä, sekä sitä, miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti näitä taitoja.

Taustamuuttujina ovat vastaajan yliopisto, sukupuoli, ikä valmistumishetkellä luokiteltuna, koulutusala, tutkinnon nimike sekä tutkinnon taso ja laajuus opintoviikkoina.

Asiasanat

akateeminen työvoima; korkeakoululaitos; pätkätyö; tutkinnon suorittaneet; työhönsijoittuminen; työura; yliopistot

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Yliopistoista valmistuneiden uraseuranta

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Kerääjät

  • Suomen akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto

Ajallinen kattavuus

2001 – 2006

Aineistonkeruun ajankohta

2006-09 – 2006-10

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen tiedeyliopistoissa vuonna 2001 ylemmän korkeakoulututkinnon tai päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet (poislukien Teknillisestä korkeakoulusta sekä Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistuneet)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Kokonaisaineisto

Kysely lähetettiin kaikille Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Lappeenrannan teknillisen, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa sekä Helsingin ja Turun kauppakorkeakouluissa sekä Svenska Handelshögskolanissa ja Åbo Akademissa vuonna 2001 ylemmän korkeakoulututkinnon tai päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille. Kysely oli osa yliopistojen yhteistä uraseurantahanketta, joka aloitettiin vuonna 2005 ja jonka avulla pyrittiin selvittämään valmistuneiden opiskelijoiden työuraa viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Vuonna 2006 hankkeeseen kuuluvien yliopistojen määrä nousi neljääntoista. Kaiken kaikkiaan uraseurannan kohderyhmään kuuluvia korkeakoulututkintoja suoritettiin 10464 kappaletta. Kaikki oikeanlaisen tutkinnon suorittaneet eivät kuitenkaan saaneet kyselyä ulkomaisen osoitteen, osoitteen luovutuskiellon tai muun vastaavan syyn takia. Kyselyn mukana tulleessa saatekirjeessä tarjottiin myös vaihtoehtoa täyttää lomake internetissä, jolloin vastaajan tunnistus tapahtuisi kirjeessä annetun koodinumeron avulla. Lomakkeen sai yhteensä 9965 henkilöä, joista 62,7 % vastasi siihen. Kyselyyn vastasi yhteensä 6247 korkeamman tai alemman tutkinnon suorittanutta henkilöä, mikä vastaa yhteensä 59,7 % kaikista kohderyhmään kuuluvista tutkinnon suorittaneista.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

62,7

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

3.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Liitteenä esitetty ruotsinkielinen kyselylomake on peräisin Åbo Akademista.

Ruotsinkieliset tutkintonimikkeet käännettiin suomeksi arkistoinnin yhteydessä.

Aineistossa esiintyvät alemmat korkeakoulututkinnot ovat farmasian, kasvatustieteellisen ja oikeustieteellisen alan tutkintoja. Lisäksi Helsingin yliopistosta on laskettu mukaan valtiotieteiden kandidaattien tutkintoja.

Aineistosta poistettiin arkistoinnin yhteydessä Aalto-yliopiston osuus sekä kunta- ja työnantajan nimi -muuttujat. Kysymykseen 24 liittyi kehotus valita vain yksi vastausvaihtoehto; tähän oli kuitenkin annettu useampia vastauksia, joten näistä jokaisesta tehtiin oma dikotominen muuttujansa. Monien yliopistojen lomakkeessa oli myös joitakin yliopistokohtaisia lisäkysymyksiä, mutta näitä ei ole tallennettu aineistoon. Jokaiselle vastaajalle oli annettu oma henkilökohtainen koodinumero, josta kaikki taustamuuttujat on saatu suoraan. Koodinumerot oli tallennettu aineistoon, mutta nämä tiputettiin arkistoinnin yhteydessä. Aineistosta on tunnisteellisuuden vuoksi poistettu koulutusalaa kuvaavat tarkat taustamuuttujat, kuten pääaine ja laitos, paikkakuntatiedot ja kaikki tekstiä sisältävät avomuuttujat (mm. mikä, muu -tyyppiset kysymykset, ammattinimikkeet ja työpaikkojen nimet). Lisäksi ikämuuttuja on luokiteltu ja tulomuuttujan suurimmat arvot luokiteltu yhteen.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Suomen akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto: Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen 2006 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-04-18). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2352

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Sainio, Juha (2007). Viisi vuotta työelämässä. Vuonna 2001 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien sijoittuminen työelämään. Helsinki. Suomen ekonomiliitto. SEFEn raportteja; 3/2007.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Sainio, Juha (2007). Viisi vuotta työelämässä. Vuonna 2001 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien sijoittuminen työelämään. Helsinki. Suomen ekonomiliitto. SEFEn raportteja; 3/2007.

Sainio, Juha (2008). Kitkaa ja kasautuvia vaikeuksia. Akateemisten työuran alkua hankaloittavia tekijöitä. Aarresaari-verkosto ja Akava ry.

Puhakka, Antero & Rautopuro, Juhani & Tuominen, Visa (2009). Maisterit liikkeellä. Vuonna 2001 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden alueellinen liikkuvuus. Yhteiskuntapolitiikka 1/2009, 33-43.

Peteri, Satu (2007). Viisi vuotta työmarkkinoilla. Ura- ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2001 valmistuneille maistereille [verkkodokumentti]. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Työelämä- ja rekrytointipalvelut. Luettavissa osoitteessa http://www.ulapland.fi/?deptid=21786 [viitattu 23.7.2008] [viitattu 25.7.2008].

Haapakorpi, Arja & Manninen, Jyri & Paasto, Paula (2007). Maisterit ja päättötutkinnon suorittaneet kandidaatit työmarkkinoilla. Vuonna 2001 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon ja päättötutkinnon suorittaneiden kandidaattien sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Helsinki: Helsingin yliopisto. Ura- ja rekrytointipalvelut. Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja; 42.

Erlund, Matias & Kraufvelin, Jan & Kuusakoski, Anna (2008). Fem år i arbetslivet. Placering på arbetsmarknaden - Utexaminerade från Åbo Akademi år 2000 och 2001. Åbo: Åbo Akademi. Arbetsforum. Rapport.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.