FSD2344 Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen ammatti-instituuttikysely 2007-2008

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • Elo, Kimmo (Turun yliopisto. Valtio-opin laitos)

Keywords

asenteet, integraatio -- Eurooppa, järjestöt, kansantalous, media, opiskelijat, poliittinen osallistuminen, poliittiset järjestelmät, politiikka, puolueet, tietämys, vaalit, yhteiskunta

Abstract

Kyselyssä selvitettiin Turun alueen ammatti-instituuttien opiskelijoiden poliittis-yhteiskunnallista perustietämystä eli tietoja politiikan peruskäsitteistä, Suomen ja EU:n poliittisista järjestelmistä sekä kansantaloudesta. Lisäksi kartoitettiin mielipiteitä politiikasta ja demokratiasta. Tutkimus on osa Suomalaisten politiikkatietämys kansainvälisessä vertailussa 2007-2010 -hanketta. Samoja kysymyksiä on esitetty myös hankkeen muissa arkistoiduissa aineistoissa: FSD2344 Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen lukiokysely 2007-2008 ja FSD2499 Yhteiskuntatutkimus 2008. Projektia rahoittivat oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Vastaajalta kysyttiin kuinka kiinnostunut hän on politiikasta ja kuinka paljon hän on saanut eri lähteistä tietoja yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämiseksi. Edelleen kysyttiin, kuinka läheisiksi vastaaja kokee puolueet ja eri kansalaisjärjestöt. Kysyttiin myös äänestämisen tärkeydestä eri vaaleissa, ehdokas- ja puoluevalinnoista sekä yhteiskunnallisen osallistumisen aktiivisuudesta ja eri tavoista. Vastaaja kertoi, kuinka tärkeinä yhteiskunnallisen tiedon kanavina hän pitää televisiota, radiota, lehtiä, internetiä, erilaisia tilaisuuksia ja henkilökohtaisia keskusteluja. Edelleen vastaaja arvioi television katseluun, radion kuunteluun, sanomalehtien lukemiseen ja internetin käyttöön päivittäin käyttämäänsä aikaa.

Vastaajan yleistietoja politiikasta kartoitettiin kysymällä ensin kuinka hyvin vastaaja itse arvioi tuntevansa yhteiskunnallisia asioita. Vastaaja määritteli ja eritteli muiden muassa käsitteitä politiikka, demokratia, vasemmisto ja oikeisto. Lisäksi vastaajan faktatietämystä ja politiikan peruskäsitteiden tuntemusta kartoitettiin kysymyksillä suhteellisesta vaalitavasta, vaalipiirijaosta, parlamentarismista, punamullasta, kolmikantaneuvotteluista, tuposta ja EU-asetuksesta.

Suomen poliittiseen järjestelmään liittyen kysyttiin, mille taholle kuuluu valtiollinen valta perustuslain mukaan. Vastaaja arvioi edelleen puolueiden toiminnan tärkeyttä eri osa-alueilla kuten kansalaiskeskustelun ylläpitämisessä, poliittisten johtajien rekrytoinnissa, intressien yhteensovittamisessa ja yhteiskunnan tasapainoisessa kehittämisessä. Kysyttiin myös, kuinka usein Suomessa järjestetään kunnallisvaalit, minkä poliittisen päätöksentekijän kuntalaiset niissä valitsevat, kuka on vastaajan asuinkunnan kunnanjohtaja ja mikä on kunnanvaltuuston suurin puolue. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka usein Suomessa järjestetään eduskuntavaalit, mikä poliittinen päätöksentekijä niissä valitaan, mitä tehtäviä perustuslain mukaan kuuluu eduskunnalle ja pääministerille, kuinka monta kansanedustajaa kuuluu eduskuntaan, mitkä puolueet ovat edustettuina eduskunnassa ja hallituksessa, kuka on Suomen pääministeri ja puhemies ja mitä puoluetta he edustavat sekä milloin järjestetään seuraavat eduskuntavaalit. Edelleen kysyttiin, kuka tai ketkä johtavat Suomen ulkopolitiikkaa sekä kuinka pitkä on tasavallan presidentin virkakausi.

Vastaajan tietoja Euroopan unionista ja sen poliittisesta järjestelmästä tarkasteltiin kysymällä, milloin Suomesta tuli unionin jäsen, mitkä maat kuuluvat Euroopan unioniin ja missä maissa on käytössä yhteisvaluutta euro. Edelleen kysyttiin mikä on EU:n ylin lakiasäätävä elin, mihin EU-toimielimeen valitaan edustajat suorilla vaaleilla, kuinka monta ääntä Suomella on EU:n neuvostossa, kuinka monta edustajaa Suomella on Euroopan parlamentissa ja kuinka pitkä on Euroopan parlamentin toimikausi.

Lopuksi tarkasteltiin vastaajan tietoja kansantaloudesta. Kysymyksiä esitettiin kunnallisveroprosentista, Suomen valtion vuotuisista menoista, inflaation vaikutuksesta ostovoimaan ja valtion tuloverotuksesta.

Taustamuuttujina olivat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, asuinpaikka, koulutus, äidinkieli sekä vanhempien bruttovuositulot.

Study description in machine readable DDI 2.0 format

Creative Commons License
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.