Näytä aineistokuvailu.

FSD2271 KuntaSuomi 2004: talousjohtaminen 2003

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Kallio, Olavi (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
  • Martikainen, Juha-Pekka (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
  • Meklin, Pentti (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
  • Oulasvirta, Lasse (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)

Asiasanat

budjetointi, kirjanpito, kunnallistalous, kunnat, kuntakonsernit, kuntasuunnittelu, menot -- kunnat, palvelutuotanto, talousarviot -- kunnat, taloussuunnittelu, tarkastuslautakunnat, tulot -- kunnat

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin kuntien talousjohtamisen käytäntöjä. Erillisinä alueina käsiteltiin taloussuunnittelua ja seurantaa, kirjanpitoa ja meno-tulo-seurantaa sekä tarkastuslautakuntaa ja sen toimintaa. Tutkimukseen sisältyi myös kysymyksiä kuntakonsernin rakenteesta ja konserniohjauksesta.

Kunnan talousarvion laadintaprosessia käsiteltiin kysymällä, mikä toimielin päätti talousarvion menokehyksistä, mikä taho, toimielin tai virkamiestaho vaikutti eniten talousarvion menokehysten lopulliseen muotoutumiseen sekä millaiset nämä kehykset olivat sisällöltään. Kysyttiin myös, kuinka hyvin eri toimielimet pysyivät niille annetuissa menokehyksissä, milloin talousarvioehdotus julkistettiin ja millainen on eri tahojen vaikutusvalta budjetin muotoutumisessa ja määrärahojen kohdentamisessa. Talousarvion toiminnallisia tavoitteita ja nettobudjetointia koskevia kysymyksiä olivat valtuustoa sitovien määrärahojen ja toiminnallisten tavoitteiden lukumäärä talousarviossa ja millä tehtäväalueilla nettobudjetointi on käytössä.

Taloutta koskevaa informaatiota kerättiin kysymällä millä tarkkuudella kirjanpidosta saadaan talousarvion toteutumista koskevia seurantaraportteja. Kysyttiin myös miten monta kertaa vuodessa ja millä tarkkuudella toimielimet saavat talouden toteutumaa koskevat raportit. Lisäksi tiedusteltiin eri tahoilta saatavan sisäisen informaation tärkeyttä ja riittävyyttä. Uuden kirjanpitolain soveltamista ja toteutumista tarkasteltiin kysymällä kirjanpitolain uudistuksen tarpeellisuudesta kunnan taloudenhoidon ja johtamisen kannalta.

Kuntakonsernista kysyttiin ketkä tai mitkä toimielimet muodostavat kunnan konsernijohdon, kuka on konsernijohtaja sekä onko kunnassa erikseen nimetty kunnan ja kuntakonsernin johtoryhmä ja ketkä siihen kuuluvat. Lisäksi kysyttiin onko kunnassa vahvistettu kirjallisesti konserniohjauksen periaatteita, onko kunnalla virallisesti hyväksyttyä kunta- tai kuntakonsernistrategiaa ja mikä toimielin ne on hyväksynyt. Kysyttiin myös mille alueille on määritelty yhteinen toimintapolitiikka koko kuntakonsernia varten ja mikä toimielin sen on hyväksynyt.

Tarkastuslautakunnista kysyttiin onko kunnassa käytössä valiokunta- vai lautakuntamalli, millaisia henkilöitä tarkastuslautakuntaan valitaan ja millainen on tarkastuslautakunnan ja sen työn arvostus kunnan organisaatiossa. Kysyttiin myös millainen asema tarkastuslautakunnalla on kunnan organisaatiossa. Haluttiin tietää miten tarkastuslautakunta on muuttanut tarkastuksen roolia ja painoarvoa verrattuna entiseen luottamushenkilötilintarkastajiin perustuneeseen järjestelmään. Lisäksi tiedusteltiin miten tarkastuslautakunnan valmistelu- ja sihteeritehtävät on järjestetty ja miten tämä järjestelmä toimii. Tiedusteltiin myös tarkastuslautakunnan käytettävissä olevien resurssien riittävyydestä.

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat mm. vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, kieli, tutkinto, oppilaitos ja virkanimike.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.