Näytä aineistokuvailu.

FSD2269 Eduskuntavaalitutkimus 2007

Aineiston nimi

Eduskuntavaalitutkimus 2007

Aineistonumero

FSD2269

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2269

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)

Muut tekijät

  • Poliittisen osallistumisen tyylit ja demokratian muodot: Suomi vertailevassa tarkastelussa -tutkimusryhmän jäsenet: Åsa Bengtsson (Åbo Akademi), Sami Borg (University of Tampere. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto), Kimmo Grönlund (Åbo Akademi, Vasa), Lauri Karvonen (Åbo Akademi), Mikko Mattila (Helsingin yliopisto), Tom Moring (Helsingin yliopisto), Kim Strandberg (Åbo Akademi, Vasa), Jan Sundberg (Helsingin yliopisto), Hanna Wass (Helsingin yliopisto) ja Tuomo Turja (Taloustutkimus) sekä Risto Sänkiaho (Tampereen yliopisto).

Sisällön kuvaus

Tämä vaalitutkimus koostuu kahdesta vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntikyselyllä kerätystä aineistosta ja nk. perävaunulomakkeella kysytystä aineistosta. Aineisto sisältää yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä. Käyntikyselyaineisto on Suomen osuus kansainvälisestä CSES-hankkeesta.

Tutkimuksen ensimmäisessä kyselyosuudessa vastaajalta tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta ja minkä verran hän seurasi eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, mihin ryhmään vastaaja samaistuu ensisijaisesti, mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on ja mitä hän olisi valmis tekemään tärkeäksi kokemiensa asioiden edistämiseksi. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, eduskuntavaaleihin osallistumisesta, kansalaispätevyydestä sekä instituutioista. Internetiin liittyen kysyttiin, onko vastaaja kirjoittanut internetissä nimensä vetoomuksiin, nimenkeräyksiin tai toimintalistoihin, ottanut yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin tai keskustellut politiikasta.

Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan mahdollisia kunnallisia luottamustehtäviä ja puoluejäsenyyttä. Lisäksi haluttiin tietää, mitä tavoitteita vastaajan vaalipiiristä eduskuntaan päässeiden ehdokkaiden tulisi ajaa. Vastaajaa pyydettiin myös nimeämään eduskuntavaalien tärkeimpiä asiakysymyksiä sekä Suomen vakavimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Edelleen kysyttiin, onko sillä merkitystä kenen hallussa poliittinen päätösvalta on tai ketä äänestää ja miten Matti Vanhasen hallitus suoriutui tehtävistään. Lisäksi tiedusteltiin, mihin kohtaan vasemmisto-oikeisto -akselilla vastaaja sijoittaisi eri puolueet, Matti Vanhasen, Eero Heinäluoman, Jyrki Kataisen ja itsensä. Vastaajalta kysyttiin myös puolueiden erottumisesta vaalikampanjan aikana, vaalikampanjoinnin seuraamisesta ja demokratian toimivuudesta Suomessa.

Vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, mitä puoluetta hän äänesti tai olisi äänestänyt ja oliko näissä vaaleissa sellaista puoluetta, jota hän ei missään nimessä olisi äänestänyt. Mikäli vastaaja ei äänestänyt, tiedusteltiin häneltä syitä siihen. Äänestämässä käyneiltä kysyttiin mm. paljonko eri syyt vaikuttivat puolue- ja ehdokasvalintaan, äänestikö omaa sukupuolta olevaa ehdokasta ja minkä ikäistä ehdokasta äänesti. Lisäksi tiedusteltiin, äänestikö vastaaja vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Lopuksi esitettiin vielä muutama kysymys, joilla testattiin vastaajan tietotasoa.

Varsinaista kyselyä seuranneessa vastaajien itse täyttämässä lomakkeessa eli ns. perävaunussa selvitettiin, miten tärkeitä vaaleissa esille nousseet asiat ja tavoitteet olivat vastaajalle sekä mitä mieltä vastaaja on erilaisista väitteistä, jotka käsittelivät mm. työntekijän irtisanomista, tuloerojen kasvua ja kuudetta ydinvoimalaa. Kysyttiin myös, mistä vastaaja sai äänestyspäätöksen kannalta tarpeellista tietoa sekä mitä mieltä hän on ehdokasvalintaa, Suomen kansainvälisiä suhteita ja politiikkaa yleensä koskevista väittämistä. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, mihin ryhmiin hän kuuluu, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa ja miten hän toimisi, jos internetissä voisi äänestää eduskunnan käsittelyssä olevista kysymyksistä. Kysyttiin myös, millainen merkitys puolueiden puheenjohtajilla on puolueensa kannatukselle, pitäisikö valinnanvapautta julkisella sektorilla lisätä, pitäisikö sosiaaliuudistuksia lisätä, ovatko asiat nyt paremmin kuin kaksi vuotta sitten, miltä näyttää tulevaisuus kahden vuoden kuluttua, kuinka tyytyväinen vastaaja on taloudelliseen tilanteeseensa ja elämäänsä yleensä.

Tutkimusaineiston k-alkuiset muuttujat ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, q-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia, a-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen hallinnollisia muuttujia ja d-alkuiset ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, ammattiliitto, elämäntilanne, ammattiryhmä, talouden vuositulot, uskonnollisuus, äidinkieli, asuinpaikkakunta, asumismuoto ja vaalipiiri.

Asiasanat

Internet; eduskuntavaalit; ehdokkaat; kansanedustajat; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; tavoitteet; vaalipiirit; vaalit; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

  • yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
  • poliittinen käyttäytyminen, asenteet ja mielipiteet (CESSDAn luokitus)
  • vaalit (CESSDAn luokitus)

Sarja

Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Taloustutkimus

Tuottajat

  • Suomen Akatemia
  • Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
  • Oikeusministeriö
  • Nuorisoasiain neuvottelukunta
  • Svenska Litteratursällskapet i Finland

Ajallinen kattavuus

2007

Aineistonkeruun ajankohta

2007-03-20 – 2007-05-22

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa äänioikeutetut henkilöt (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

Suomenkielisiä haastatteluja varten otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän ikä-, sukupuoli- ja läänijakauma. Haastattelut toteutettiin lähtöpistemenetelmällä, jossa haastattelijat tekevät arvotusta lähtöosoitteesta alkaen viisi haastattelua. Ruotsinkielisissä käyntihaastatteluissa kiintiöt eivät olleet läänikohtaiset, vaan vaalipiirikohtaiset, sillä haastatteluja tehtiin vain niissä vaalipiireissä, joissa on merkittävä osuus ruotsinkielisiä äänoikeutettuja (Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan vaalipiirit). Ruotsinkieliset haastattelut rajattiin edelleen näissä vaalipiireissä niihin kuntiin, joissa merkittävä osuus väestöstä on ruotsinkielisiä. Valinnan perusteena käytettiin Folktingetin Finlandssvenskarna 2002 -raportin tietoja Suomen kuntien ruotsinkielisen väestön prosenttiosuudesta. Ruotsinkielisten haastattelujen kiintiöt muodostettiin niin, että tutkimusta varten tilattiin väestörekisteristä vastaajatavoitteeseen nähden kymmenkertainen satunnaisotos ruotsinkielisestä äänioikeutetusta väestöstä otokseen valituista kunnista (yhteensä 3000 nimeä). Kiintiöt muodostettiin vastaamaan tämän otoksen ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirikohtaista väestön jakaumaa. Suomenkieliset käyntihaastattelut tehtiin 20.3.-23.4.2007 ja ruotsinkieliset käyntihaastattelut tehtiin 1.4.-20.5.2007. Perävaunulomakkeet palautettiin 22.5.2007 mennessä.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineiston datatiedostot ovat saatavilla englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Kvalitatiiviset aineistot ovat saatavilla alkuperäiskielellä. Niitä ei käännetä. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

420 muuttujaa ja 1422 havaintoa.

Datan versio

1.1

Katso myös

FSD2263

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto): Eduskuntavaalitutkimus 2007 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.1 (2012-01-05). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2269

Julkaisusta tiedottaminen

Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Comparative Study of Electoral Systems (CSES) -hankkeen verkkosivut

Julkaisut aineistosta

Bengtsson, Åsa (2012). Väljarnas kandidatval: rörlighet och motiv. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 139-155. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Bengtsson, Åsa (2014). Kansanedustajien roolit ja kansalaisodotukset. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 66-76. Helsinki: Gaudeamus.

Bengtsson, Åsa & Mattila, Mikko (2009). Direct Democracy and its Critics: Support for Direct Democracy and 'Stealth' Democracy in Finland. West European Politics 32(5):1031-1048.

Bengtsson, Åsa & Mattila, Mikko (2009). Suoran demokratian ja häivedemokratian kannatus Suomessa. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 303-324. Tampere: Tampere University Press.

Bengtsson, Åsa & Serup Christensen, Henrik (2009). Politiskt deltagande i Finland. Politiikka 51(2):77-95.

Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2009). Äänestäjien edustusta koskevat odotukset. Politiikka 51(3):187-207.

Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2009). Kansalaisten edustusodotukset. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 279-302. Tampere: Tampere University Press.

Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2010). Styles of political representation: what do voters expect? Journal of Elections, Public Opinion & Parties 20(1), 55-81. DOI: 10.1080/17457280903450724

Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2011). The representative roles of MPs: a citizen perspective. Scandinavian Political Studies 34(2), 143-167.

Berggren, Niclas & Jordahl, Henrik & Poutvaara, Panu (2011). The Right Look. Conservative Politicians Look Better and Their Voters Reward It. IZA Discussion Paper 5513. Bonn: Institute for the Study of Labor (IZA).

Borg, Sami (2008). Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarja; 71.

Borg, Sami (2008). Kansalaisten jäsenyys ja toiminta puolueissa. Teoksessa: Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä (toim. Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio), 85-107. Porvoo-Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.

Borg, Sami (2009). Nuorten poliittinen osallistuminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 149-174. Tampere: Tampere University Press.

Borg, Sami (2012). Perussuomalaiset. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 191-210. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Borg, Sami (2012). Valitsijoiden liikkuvuus eduskuntavaaleissa 2007-2011. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 126-138. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-483-9

Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (2009). Vaalipiirin koon vaikutus vaaliosallistumiseen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 243-278. Tampere: Tampere University Press.

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2012). Politiikkatietämys ja poliittinen kiinnostus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 275-291. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Federer-Shtayer, Hila (2012 ) Alignment, realignment and dealignment in multi-party systems: a conceptual and empirical study. Doctoral thesis. Institute of Political Science, Faculty of Social and Behavioural Sciences, Leiden University. hdl:1887/18669

Garzia, D., De Angelis, A. & Pianzola, J. (2014). "The Impact of VAAs on Electoral Participation". In D. Garzia & S. Marschall (eds.), Matching Voters with Parties and Candidates. Voting Advice Applications in a Comparative Perspective. Colchester: ECPR Press.

Giger, Nathalie & Holli, Anne Maria & Lefkofridi, Zoe & Wass, Hanna (2014). The gender gap in same-gender voting. The role of context. In: Electoral Studies 35(3), 303-314.

Grönlund, Kimmo (2009). Poliittinen tietämys. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 175-205. Tampere: Tampere University Press.

Grönlund, Kimmo & Westinen, Jussi (2012). Puoluevalinta. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 156-188. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Han, Sung Min. 2015. Income inequality, electoral systems and party polarisation, European Journal of Political Research 54(3): 582-600. DOI: 10.1111/1475-6765.12098

Hart, Linda & Kovalainen, Anne & Holli, Anne Maria (2009). Gender and Power in Politics and Business in Finland. In: Kön och makt i Norden: Del I Landsrapporter (eds. Kirsti Niskanen & Anita Nyberg), 65-130. Copenhagen: Nordiska ministerrådet. TemaNord 2009:569.

Holli, Anne Maria & Wass, Hanna (2009). Sukupuoli ja äänestäminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 126-148. Tampere: Tampere University Press.

Holli, Anne & Wass, Hanna (2010). Gender-based voting in the parliamentary elections of 2007 in Finland. European Journal of Political Research 49(5), 598-630. DOI: 10.1111/j.1475-6765.2009.01910.x

Karjalainen, Maija (2011). Kuuliaisia alamaisia ja demokratian ritareita. Suomalaisten asenteet ja demokratiakäsitykset perinteisen ja ei-perinteisen poliittisen osallistumisen taustalla. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Karvonen, Lauri (2009). Politiikan henkilöityminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 94-125. Tampere: Tampere University Press.

Karvonen, Lauri (2010). The Personalization of Politics. A Study of Parliamentary Democracies. Colchester: ECPR Press.

Karvonen, Lauri (2012). Att välja parti och att välja person. I Sphinx årsbok 2011-2012, 41-54. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten.

Karvonen, Lauri (2012). Ehdokasäänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 313-323. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Karvonen, Lauri (2014). Parties, Governments and Voters in Finland. Politics under Fundamental Societal Transformation. Colchester. ECPR Press

Paloheimo, Heikki (2008). Ideologiat ja ristiriitaulottuvuudet. Teoksessa: Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä (toim. Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio), 27-59. Porvoo-Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.

Paloheimo, Heikki (2009). Puoluejärjestelmän lohkeamat ja ristiriitaulottuvuudet. Teoksessa: Puolueiden tulevaisuus (toim. Rauli Mickelsson), 15-61. Helsinki: Oikeusministeriö. - (Oikeusministeriön julkaisuja 2009: 6)

Paloheimo, Heikki (2009). Suurten ikäluokkien diktatuuri. Teoksessa: Ajan särmä. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1949-2009 (toim. Paula Järvenpää, Mikko Lahtinen & Kaarle Nordenstreng), 151-165. Tampere: Tampereen yliopisto

Paloheimo, Heikki & Borg, Sami (2009). Eduskuntavaalit yleisödemokratian aikakaudella. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 357-376. Tampere: Tampere University Press.

Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan (2009). Vaaliliitot eduskuntavaaleissa 1945-2007. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 206-242. Tampere: Tampere University Press.

Papageorgiou, Achillefs (2010). Finnish Parties' Positions in 2007: A Matter of Equilibrium or Voters' Projection? Electoral Studies 29(4), 724-732. doi:10.1016/j.electstud.2010.09.002

Papageorgiou, Achillefs (2010). Simulation Analysis of the Effect of Party Identification on Finnish Parties' Optimal Positions. Scandinavian Political Studies 33(3), 224-247.

Papageorgiou, Achillefs (2011). Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with 'biased' voters: Applications to Finland. Tampere: University of Tampere. Acta Universitatis Tamperensis; 1609/Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1069. urn:isbn:978-951-44-8438-4

Pikkala, Sari (2016). Naiset ja miehet äänestäjinä. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 398-414. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Quinlan, Stephen (2012). The Conundrum of Youth Turnout. A Cross-national Examination of Generational Processes. Dublin, IE: University College Dublin, IE. Doctoral Dissertation.

Rapeli, Lauri (2010). Politiikkatietämyksen ajallinen vaihtelu Suomessa. Politiikka, 52(2), 133-139.

Rapeli, Lauri (2010). Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiirisessä tarkastelussa. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C;296.

Rapeli, Lauri (2014). Eduskunta ja kansalaismielipide. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 51-65. Helsinki: Gaudeamus.

Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Ruusulaakso, Ari (2012). Miksi työtön ei äänestä? Tutkimus työttömien äänestämisestä vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://hdl.handle.net/10138/36797

Sharkansky, Mattan (2015). Prime Ministers' Effect on Voting Behavior and on the Distribution of Resources. Rochester, N.Y.: University of Rochester. Political Science Ph.D. Theses. http://hdl.handle.net/1802/30217

Smets, Kaat (2013). De opkomstkloof tussen jong volwassenen en ouderen in nationale verkiezingen. Een vergelijkend onderzoek (The Age Gap in Voter Turnout Between Young Adults and Older Citizens in National Elections. A Comparative Study). Res Publica 55(1), 11-36.

Söderlund, Peter (2016). Kannastaan epävarmat ja liikkuvat äänestäjät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 343-356. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Söderlund, Peter & Kestilä-Kekkonen, Elina (2014). Economic Voting in Finland Before and After an Economic Crisis. Acta Politica 49, 395-412. doi:10.1057/ap.2014.11

Strandberg, Kim (2009). Internet vaalikampanjassa - etulinjassa vai marginaalissa?. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 60-93. Tampere: Tampere University Press.

Strandberg, Kim (2016). Ehdokkaiden ja kansalaisten internetin ja sosiaalisen median poliittinen käyttö vuosien 2003-2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 95-116. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017). Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters' Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106. DOI:10.1111/1467-9477.12082

Tiihonen, Aino (2015). Etujärjestöt, puolueet ja yhteiskuntaluokat Suomessa 2000-luvulla. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511022409

Tiihonen, Aino (2016). Etujärjestöjen, puolueiden ja äänestäjien väliset suhteet. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 321-342. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (2009). Toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki. Tampere: Tampere University Press.

Valovirta, Viljo (2009). Viestinnällistyneen politiikan verkko. Tutkimus puolueiden verkkokampanjoinnista eduskuntavaaleissa 2007. Tampereen yliopisto: Politiikan tutkimuksen laitos. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

von Schoultz, Åsa (2016). Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 159-176. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Wanamo, Markus (2015). Prospektiva och retrospektiva partibedömningars inverkan på väljarrörlighet. En studie av Finlands riksdagsval 2007 och 2011. Åbo: Åbo Akademi. Statskunskap. Pro Gradu.

Wass, Hanna & Borg, Sami (2012). Äänestysaktiivisuus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 97-115. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Westinen, J. 2015. Cleavages - Dead and Gone? An Analysis of Cleavage Structure and Party Choice in Contemporary Finland. Scandinavian Political Studies, 38:3, 277-300. DOI: 10.1111/1467-9477.12046

Westinen, Jussi (2011). Yhteiskunnallisten ristiriitaulottuvuuksien ja puoluevalinnan suhde eduskuntavaaleissa 1991-2007. Tilastollinen analyysi. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Westinen, Jussi (2012). Keskustan vaalitappio - menetetyn kannatuksen taustatekijät. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 211-226. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Westinen, Jussi (2016). Puoluevalinta Suomessa 2000-luvulla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 249-272. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Westinen, Jussi & Kestilä-Kekkonen, Elina (2015). Perusduunarit, vihervasemmisto ja porvarit: Suomalaisen äänestäjäkunnan jakautuminen ideologisiin blokkeihin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Politiikka 57: 2, 94-114.

Zuber, Christina Isabel & Szöcsik, Edina (2015). Ethnic outbidding and nested competition. Explaining the extremism of ethnonational minority parties in Europe. European Journal of Political Research. Volume 54, Issue 4, pages 784-801, November 2015. DOI: 10.1111/1475-6765.12105

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa