FSD2264 KuntaSuomi 2004: luottamushenkilö- ja viranhaltijatutkimus 1999

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

KuntaSuomi 2004: luottamushenkilö- ja viranhaltijatutkimus 1999

Aineistonumero

FSD2264

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2264

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Grönholm, Sam (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
  • Helander, Voitto (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
  • Pikkala, Sari (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
  • Sandberg, Siv (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitetään kuntapäättäjien mielipiteitä mm. kunnan palveluista, kunta-valtio -suhteesta, organisointivaihtoehdoista, kunnallisesta päätöksentekokulttuurista, eri toimijoiden vaikutusmahdollisuuksista ja kunnan kansainvälisestä toiminnasta.

Aluksi kartoitettiin vastaajien työhistoriaa kysymällä nykyisen työn kestoa ja kuinka monta vuotta vastaajat ovat työskennelleet eri sektoreilla. Vastaajilta tiedusteltiin heidän toimimistaan erilaisissa kunnallisissa luottamustoimissa, sekä puoluejäsenyyttä ja puolueen luottamustehtävissä toimimista. He arvioivat myös sijoittumistaan vasemmisto-oikeisto- ja kova-pehmeä-ulottuvuuksilla, ja kertoivat mahdollisista luottamustehtävistään järjestöissä ja yhdistyksissä.

Seuraavaksi selvitettiin vastaajien mielipiteitä erilaisista kunta-valtio -suhteeseen liittyvistä asioista. He arvioivat myös erilaisten kunnallisten palveluiden hoitamista sekä esittivät mielipiteensä siitä, pitäisikö näihin palveluihin jatkossa panostaa enemmän vai vähemmän. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin, onko ilmapiiri kunnan asioita hoitavien eri osapuolten välillä hyvin ristiriitainen vai hyvin yhteistyöhakuinen vai jotain siltä väliltä. Lisäksi vastaajat kertoivat mielipiteensä erilaisten kuntaorganisaation järjestämisvaihtojen tärkeydestä.

Seuraavat kysymykset liittyivät kuntien kansainväliseen toimintaan. Vastaajilta kysyttiin eri kansainvälistymisen muotojen, kuten kansainvälistymisstrategian laatimisen, ystävyyskuntatoiminnan ja erilaisten yhteistyömuotojen, hyödyllisyydestä oman kunnan näkökulmasta. Tämän jälkeen vastaajat arvioivat eri toimenpiteiden tärkeyttä kunnan palvelutuotannon kehittämisessä. Arvioitavia asioita olivat mm. tulosyksiköittäminen, ostopalvelut, palvelusetelit, laatujohtamisjärjestelmä ja seudullinen yhteistyö. Näiden lisäksi arvioitiin myös taloushallintoa (mm. kunnan tilinpäätöskertomuksen ja talousarvion seurantaraporttien tärkeyttä), ja luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden eri tehtävien, kuten kuntalaisiin yhteydenpidon ja kunnan henkilöstöpolitiikan linjauksen, tärkeyttä. Vastaajat kertoivat myös, kuinka usein he ovat vuorovaikutuksessa eri tahojen kuten kunnan henkilöstöjärjestöjen ja naapurikuntien kanssa.

Kuusi seuraavaa kysymystä suunnattiin ainoastaan luottamushenkilöille. Näillä kysymyksillä kartoitettiin luottamustehtäviin käytettyä aikaa, halukkuutta vastaanottaa luottamustehtäviä seuraavien vaalien jälkeen, poissaoloja valtuuston, hallituksen ja lautakunnan kokouksista, puolueen toimintaan osallistumista sekä mielipiteitä puolueiden toiminnasta. Tämän jälkeen kysymykset oli kohdistettu jälleen kaikille vastaajille. Heitä pyydettiin kertomaan mielipiteensä siitä, kuinka laajasti ja tuloksellisesti eri tahot (järjestöt, lääninhallitus, TE-keskus jne.) vaikuttavat tai pyrkivät vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon. Vastaajat arvioivat myös omaa vaikuttamistaan, sen laajuutta ja tuloksellisuutta sekä kertoivat, millä keinoilla he ovat pyrkineet päätöksentekoon vaikuttamaan. Vastaajilta kysyttiin myös, missä asemassa oma puolue kunnan vallankäytössä on.

Viimeiset kysymykset koskivat erilaisiin kansalaisuuteen liittyvien piirteiden (mm. verojen maksamisen ja vapaaehtoistyön) tärkeyttä sekä kunnan ylimmän johdon ominaisuuksia.

Taustamuuttujia olivat mm. kunta, vastaajan asema ja toimintasektori, syntymävuosi, sukupuoli ja koulutus.

Asiasanat

johtajuus; julkiset palvelut; kansainvälinen toiminta; kunnalliset lautakunnat; kunnallishallinto; kunnallistalous; kunnan toimialat; kunnanjohtajat; kunnanosahallinto; kunnat; kuntaliitokset; kuntayhtymät; luottamushenkilöt; pormestarit; puolueet; vaikuttaminen; viranhaltijat

Tieteenala/Aihealue

Sarja

KuntaSuomi 2004

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning

Tuottajat

  • Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning

Ajallinen kattavuus

1999

Aineistonkeruun ajankohta

1999-11 – 2000-02

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi, Anttola, Espoo, Haukipudas, Humppila, Hämeenlinna, Iitti, Jaala, Joroinen, Kaarina, Karstula, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kokkola, Kolari, Kotka, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen, Lappeenranta, Leppävirta, Lieksa, Liljendal, Lumijoki, Mikkeli, Mikkelin mlk, Multia, Naantali, Noormarkku, Närpiö, Oulainen, Outokumpu, Padasjoki, Pieksämäki, Porvoo, Pudasjärvi, Punkaharju, Pyhäntä, Pylkönmäki, Ranua, Rääkkylä, Sonkajärvi, Suolahti, Tyrnävä, Vaasa, Vahto, Varkaus, Vehkalahti, Vimpeli, Virrat

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Tutkimuskuntien kunnanvaltuustojen, -hallitusten ja keskeisten lautakuntien jäsenet sekä johtavat viranhaltijat

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Kokonaisaineisto

Ótanta suoritettiin kaksivaiheisena ositettuna otantana, kokonaistutkimus harkinnanvaraisesti valitusta kohdejoukosta. Tutkimusohjelman kuntaotokset valittiin erikseen alle 10000 asukkaan kunnista (28 kuntaa) ja yli 10000 asukkaan kunnista (19 kuntaa). Valinnassa pyrittiin edustavuuteen kummankin kuntajoukon sisällä suhteessa kokoluokan kaikkiin kuntiin. Suurten kuntien lukumäärä on tapausjoukossa suurempi kuin niiden osuus kaikista kunnista, koska niissä asuu 70 prosenttia maan väestöstä. Edustavuuskriteereinä käytettiin lisäksi mm. alueellista sijaintia, väestön ikä- ja koulutusrakennetta, elinkeinorakennetta ja kuntatalouden tunnuslukuja, poliittisia voimasuhteita sekä kunnan toimintapolitiikkaa kuvaavia muuttujia. Ahvenanmaan kunnat jätettiin valinnan ulkopuolelle niiden maakunnallisesta itsehallinnosta johtuvien erityispiirteiden takia. Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely 1999 -tutkimus (VILU) suunnattiin KuntaSuomi-tutkimusohjelman käynnistysvaiheessa valittujen 47 kunnan lisäksi myös Anttolaan ja Mikkelin maalaiskuntaan, joiden tiedettiin vuoden 2001 alusta liittyvän uuteen Mikkelin kaupunkiin.

VILU:n perusjoukko kattaa luottamushenkilöiden osalta valtuusto- ja hallitusjäsenet sekä sosiaali- ja terveystoimen, sivistys- ja kulttuuritoimen, teknisen sektorin ja tarkastuslautakuntien jäsenet. Lautakuntarakenteen vaihtelut ovat suuria eri kuntien välillä ja lautakuntien määrä vaihtelee neljästä kymmeneen. Monet luottamushenkilöt ovat jäsenenä useammassa tutkimukseen kuuluvassa toimielimessä samanaikaisesti. Kohdejoukkoa määriteltäessä päällekkäisyydet on huomioitu siten, että useampaa luottamustehtävää hoitavat ovat saaneet vain yhden kyselylomakkeen. Päällekkäisyyksien poistamisen jälkeen kohdejoukkoon kuuluvien luottamushenkilöiden lukumäärä on 3224. Kohdejoukko rakentuu siis luottamushenkilöistä, ei luottamustehtävistä. Viranhaltijoista mukana ovat kunnan johtoryhmän jäsenet sekä tutkittavien lautakuntien esittelijät. Lähtökohtana oli, että kyselyn kohdejoukkona ovat samojen virkanimikkeiden haltijat kuin vuoden 1995 vastaavassa tutkimuksessa. Tästä säännöstä poikkeuksena kunnan taloushallinnon vastaavat viranhaltijat (kamreeri/talouspäällikkö/talousjohtaja) otettiin mukaan vuoden 1999 kyselyyn. Vuoden 1999 kyselyn kohdejoukossa on 525 viranhaltijaa.

Kohdejoukkoon kuului siis kaikkiaan 3749 henkilöä. Heistä 2498 eli 66,6 % palautti lomakkeen täytettynä. Viranhaltijoilla vastausaktiivisuus on korkeampi kuin luottamushenkilöillä. Lautakuntien jäsenet ovat osallistuneet kyselyyn muita ryhmiä laiskemmin. Vastausaktiivisuus vaihtelee kunnittain.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

66,6

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttuja.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Grönholm, Sam (Åbo Akademi) & Helander, Voitto (Åbo Akademi) & Pikkala, Sari (Åbo Akademi) & Sandberg, Siv (Åbo Akademi): KuntaSuomi 2004: luottamushenkilö- ja viranhaltijatutkimus 1999 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2007-11-20). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2264

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Helander, Voitto & Pikkala, Sari & Sandberg, Siv & Grönholm, Sam (2003): Päättäjien areenat ja yhteydet. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 42 & Acta nro 161.

Suomen Kuntaliitto : KuntaSuomi 2004 [verkkodokumentti]. KuntaSuomi 2004 : tutkimusmodulit [viitattu 21.11.2007]. Saatavissa: http://www.kunnat.net/kuntasuomi

Julkaisut aineistosta Tooltip

Helander, Voitto & Pikkala, Sari & Sandberg, Siv & Grönholm, Sam (2003): Päättäjien areenat ja yhteydet. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 42 & Acta nro 161.

Leskinen, Jussi (2011). Yhteiskuntaryhmien väliset taloudellis-poliittiset intressikonfliktit kuntien palvelutuotannon New Public Management -hallintoideologiaa koskevien intressiasemien muotoutumiseen vaikuttavina tekijöinä. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. urn:nbn:fi:uta-1-21922

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.