Aineiston nimi

ISSP 2006: valtion tehtävät IV: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD2248

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2248

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Melin, Harri (Turun yliopisto. Sosiologian laitos)
• Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)

Muut tekijät

• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitetään käsityksiä julkisesta vallasta ja vallankäyttäjistä sekä siitä, mikä yhteiskunnassa on oikein ja mikä väärin. Vastaajien mielipiteitä kysytään myös esimerkiksi verotuksesta ja terrorismin torjunnasta. Suomen talouteen ja Euroopan unioniin liittyvät kysymykset (lomakkeella numerot 52-67) ovat kansallisia lisäkysymyksiä.

Valtion tehtäviin liittyen kysyttiin mm. pitääkö ihmisten aina noudattaa lakia, pitäisikö hallituksen vastaisia toimenpiteitä sallia ja millaisia nämä toimenpiteet voisivat olla. Kysyttiin myös, millaisia toimia tulisi sallia sellaisille ääriryhmille, jotka haluavat syrjäyttää hallituksen vallankumouksella. Käsityksiä oikeusjärjestelmästä kartoitettiin kysymällä, kumpi on vastaajan mielestä pahempi, viattoman tuomitseminen vai syyllisen vapaaksi päästäminen.

Talouspolitiikkaa kartoitettiin kysymällä millaisia talouspoliittisia toimenpiteitä vastaajat kannattavat ja millaisia vastustavat. Lisäksi kysyttiin mitä julkisia menoja pitäisi lisätä ja mitä vähentää. Lisäksi tiedusteltiin millaisista asioista julkisen vallan pitäisi olla vastuussa ja kuinka hallitus onnistuu nykyisin erilaisissa sille kuuluvissa tehtävissä.

Terrorismia käsiteltiin kysymällä millaisiin toimiin viranomaisilla pitäisi olla oikeus, jos he epäilisivät jonkin terroriteon olevan tekeillä. Verotusta koskevassa kysymyksessä kysyttiin, millaisina vastaajat pitivät verojen määrää suuri-, pieni- ja keskituloisille. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka usein heitä pyydetään vaikuttamaan tärkeissä päätöksissä joidenkin eduksi ja tuntevatko vastaajat sellaisia henkilöitä, joita he voivat pyytää vaikuttamaan omaksi edukseen tärkeissä päätöksissä.

Kysyttiin myös kuinka usein vastaajat kokevat viranomaisten toimineen oikeudenmukaisesti kaltaisiaan ihmisiä kohtaan ja riippuuko ihmisten viranomaisilta saama kohtelu siitä, keitä nämä ihmiset tuntevat.

Korruptiota käsiteltiin kysymällä kuinka monet suomalaispoliitikot ja virkamiehet sekä EU:n poliitikot ja virkamiehet ovat vastaajan mielestä sekaantuneet siihen. Lisäksi kysyttiin onko vastaaja tai hänen perheensä jäsen viimeisten viiden vuoden aikana kohdannut viranomaisen, joka on vihjannut haluavansa tai pyytänyt lahjusta tai suosionosoitusta vastineeksi jostakin palvelusta.

Suomen taloutta käsiteltiin kysymällä millaista Suomen yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys on ollut viimeisten viiden vuoden aikana ja kuka on pääasiallisesti vastuussa tällaisesta kehityksestä. Euroopan unionin asioita käsiteltiin kysymällä millä ryhmillä on liikaa tai liian vähän vaikutusvaltaa Euroopan unionin asioihin Brysselissä. Lisäksi kysyttiin onko vastaajan mielestä asiallista, että yritysten ja erilaisten edunvalvontaryhmien valtuuttamat edustajat pyrkivät vaikuttamaan Brysselissä suoraan Euroopan unionin politiikkaan.

Tutkimuksessa tiedusteltiin myös vastaajien käsityksiä EU:n maataloustuesta ja esitettiin väittämiä EU:n päätöksenteosta. Kysyttiin myös kuinka paljon Euroopan parlamentin jäsen voi vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan ja päätöksiin sekä sitä, miten kansalaisten tietämystä Euroopan unionin päätöksistä ja toimenpiteistä voitaisiin lisätä. Vastaajilta tiedusteltiin myös heidän mielipidettään Euroopan parlamenttiin valittujen edustajien palkkojen ja kulukorvauksien suuruudesta.

Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus, tulot sekä vastaajan asuinaluetta kuvaavia tietoja.

Asiasanat

Euroopan integraatio; hallitukset (valtiot); julkinen valta; julkiset menot; kansalaistoiminta; korruptio; protestit; talouspolitiikka; tehtävät; terrorismi; vaikuttaminen; valtio; verotus; viranomaiset; ääriliikkeet

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos
• Tilastokeskus
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ajallinen kattavuus

2006

Aineistonkeruun ajankohta

2006-09-20 – 2006-11-24

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -muuttujat perustuvat rekisteritietoihin.

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 94 % ja ruotsinkielisiä 6 %. Valituista vastaajista oli kykenemättömiä vastaamaan 13 henkilöä, joten lomake lähetettiin 2487 henkilölle. Lomakkeita palautettiin 1189. Kato: yhteensä 1298, joista kieltäytyneitä 7, osoite tuntematon 5 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1286.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

47,8

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3149 ISSP 2016: valtion tehtävät V: Suomen aineisto

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (paino_1) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (paino_2) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Turun yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2006: valtion tehtävät IV: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2007-04-03). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2248

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: ISCO-88

Julkaisut aineistosta

Virta, Sirpa (2007). Valtion vastuu ja tehtävät. Verotuksesta terrorismin torjuntaan. Raportti ISSP 2006 Suomen aineistosta. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja; 5.

Borg, Sami (2008). Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarja; 71.

Miettinen, Juha (2012). Hyvinvointivastuu hyvinvointivaltiossa: julkisen vallan vastuunotto Suomessa 2000-luvulla. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma.

Varhama, Jesse (2016). Taloudellisen aseman vaikutus finanssipoliittisiin mielipiteisiin. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin kandidaatintutkielma.

Nate Breznau (2019) The underlying Public Attitude Toward Government Responsibility to Intervene in Socioeconomics, 30 Years of Evidence from the ISSP, International Journal of Sociology, 49:3, 182-203, DOI: 10.1080/00207659.2019.1605028

Insa Bechert & Jonas Edlund (2015) Observing Unexpected Patterns in Cross-National Research: Blame Data, Theory, or Both? Attitudes toward Redistributive Taxation in Thirty-Three Countries, International Journal of Sociology, 45:4, 327-347, DOI: 10.1080/00207659.2015.1098272

Deeming, Christopher. 2017. Classed attitudes and social reform in cross-national perspective: a quantitative analysis using four waves from the International Social Survey Programme (ISSP). Journal of Sociology 53(1): 162-81.

Juhasz, Ida, and Marit Skivenes. 2017. The Population's Confidence in the Child Protection System - A Survey Study of England, Finland, Norway and the United States (California). Social Policy & Administration 51(7): 1330-1347.

Vanheuvelen, Tom. 2017. Unequal views of inequality: Cross-national support for redistribution 1985-2011. Social Science Research 64: 43-66.

Di Gioacchino, Debora, Laura Sabani, and Simone Tedeschi. 2019. Individual preferences for public education spending: Does personal income matter? Economic Modelling Online first.

Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.

Tyrowicz, Joanna, and Magdalena Smyk. 2019. Wage Inequality and Structural Change. Social Indicators Research 141(2): 503-538.

Jensen, Carsten, and Michael Bang Petersen. 2017. The Deservingness Heuristic and the Politics of Health Care. American Journal of Political Science 61(1): 68-83.

Ariely, Gal, and Eric M Uslaner. 2017. Corruption, fairness, and inequality. International Political Science Review 38(3): 349-362.

Jaeger, Mads Meier. 2018. Religion and Aggregate Support for Redistribution. Acta Sociologica Online First.

Vanheuvelen, Tom and Copas, Kathy 2018. The Intercohort Dynamics of Support for Redistribution in 54 Countries, 1985-2017. Societies 8(3).

Ruderman, Nicholas Maxwell, 2017. Political-Financial Scandal, Political Disaffection, and the Dynamics of Political Action. (PhD), Political Science, University of Toronto.

Dixon, Jeffrey C., Destinee B. Mccollum, and Andrew S. Fullerton. 2018. Who Is a Part-Time Worker Around the World and Why Does It Matter? Examining the Quality of Employment Measures and Workers' Perceived Job Quality. Sociological Spectrum 38(1): 1-23.

Engler, Fabian and Zohlnhöfer, Reimut (2019): Left parties, voter preferences, and economic policy-making in Europe. In: Journal of European Public Policy 26 (11): 1620-1638. https://doi.org/10.1080/13501763.2018.1545796.

Rasmussen, Anne; Reher, Stefanie and Toshkov, Dimiter (2019): The opinion-policy nexus in Europe and the role of political institutions. In: European Journal of Political Research 58 (2): 412-434. https://doi.org/10.1111/1475-6765.12286.

Fink, Joshua J. and Brady, David. 2020.'Immigration and Preferences for Greater Law Enforcement Spending in Rich Democracies.' Social Forces 98:3, 1074-111. DOI: 10.31219/osf.io/92zwa

Schakel, Wouter, Burgoon, Brian and Hakhverdian, Armen. 2020.'Real but Unequal Representation in Welfare State Reform.' Politics & Society 48:1, 131-63.

Ferland, Benjamin. 2020.'Electoral Systems and Policy Congruence.' Political Studies, Online First. DOI: 10.1177/0032321719895428

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Busemeyer, Marius R., Abrassart, Aurelien & Nezi, Roula. 2021. Beyond Positive and Negative: New Perspectives on Feedback Effects in Public Opinion on the Welfare State. British Journal of Political Science 51(1):137-62. doi:10.1017/S0007123418000534

Vorsatz, Victor (2021): The Convergence of Political Values of Citizens Across EU Member States along EU Enlargement Rounds. In: SAIS Journal 24 (1): 95-113.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.