FSD2248 ISSP 2006: valtion tehtävät IV: Suomen aineisto

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • International Social Survey Programme (ISSP)
  • Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
  • Melin, Harri (Turun yliopisto. Sosiologian laitos)
  • Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)

Keywords

Euroopan integraatio, hallitukset (valtiot), julkinen valta, julkiset menot, kansalaistoiminta, korruptio, protestit, talouspolitiikka, tehtävät, terrorismi, vaikuttaminen, valtio, verotus, viranomaiset, ääriliikkeet

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään käsityksiä julkisesta vallasta ja vallankäyttäjistä sekä siitä, mikä yhteiskunnassa on oikein ja mikä väärin. Vastaajien mielipiteitä kysytään myös esimerkiksi verotuksesta ja terrorismin torjunnasta. Suomen talouteen ja Euroopan unioniin liittyvät kysymykset (lomakkeella numerot 52-67) ovat kansallisia lisäkysymyksiä.

Valtion tehtäviin liittyen kysyttiin mm. pitääkö ihmisten aina noudattaa lakia, pitäisikö hallituksen vastaisia toimenpiteitä sallia ja millaisia nämä toimenpiteet voisivat olla. Kysyttiin myös, millaisia toimia tulisi sallia sellaisille ääriryhmille, jotka haluavat syrjäyttää hallituksen vallankumouksella. Käsityksiä oikeusjärjestelmästä kartoitettiin kysymällä, kumpi on vastaajan mielestä pahempi, viattoman tuomitseminen vai syyllisen vapaaksi päästäminen.

Talouspolitiikkaa kartoitettiin kysymällä millaisia talouspoliittisia toimenpiteitä vastaajat kannattavat ja millaisia vastustavat. Lisäksi kysyttiin mitä julkisia menoja pitäisi lisätä ja mitä vähentää. Lisäksi tiedusteltiin millaisista asioista julkisen vallan pitäisi olla vastuussa ja kuinka hallitus onnistuu nykyisin erilaisissa sille kuuluvissa tehtävissä.

Terrorismia käsiteltiin kysymällä millaisiin toimiin viranomaisilla pitäisi olla oikeus, jos he epäilisivät jonkin terroriteon olevan tekeillä. Verotusta koskevassa kysymyksessä kysyttiin, millaisina vastaajat pitivät verojen määrää suuri-, pieni- ja keskituloisille. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka usein heitä pyydetään vaikuttamaan tärkeissä päätöksissä joidenkin eduksi ja tuntevatko vastaajat sellaisia henkilöitä, joita he voivat pyytää vaikuttamaan omaksi edukseen tärkeissä päätöksissä.

Kysyttiin myös kuinka usein vastaajat kokevat viranomaisten toimineen oikeudenmukaisesti kaltaisiaan ihmisiä kohtaan ja riippuuko ihmisten viranomaisilta saama kohtelu siitä, keitä nämä ihmiset tuntevat.

Korruptiota käsiteltiin kysymällä kuinka monet suomalaispoliitikot ja virkamiehet sekä EU:n poliitikot ja virkamiehet ovat vastaajan mielestä sekaantuneet siihen. Lisäksi kysyttiin onko vastaaja tai hänen perheensä jäsen viimeisten viiden vuoden aikana kohdannut viranomaisen, joka on vihjannut haluavansa tai pyytänyt lahjusta tai suosionosoitusta vastineeksi jostakin palvelusta.

Suomen taloutta käsiteltiin kysymällä millaista Suomen yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys on ollut viimeisten viiden vuoden aikana ja kuka on pääasiallisesti vastuussa tällaisesta kehityksestä. Euroopan unionin asioita käsiteltiin kysymällä millä ryhmillä on liikaa tai liian vähän vaikutusvaltaa Euroopan unionin asioihin Brysselissä. Lisäksi kysyttiin onko vastaajan mielestä asiallista, että yritysten ja erilaisten edunvalvontaryhmien valtuuttamat edustajat pyrkivät vaikuttamaan Brysselissä suoraan Euroopan unionin politiikkaan.

Tutkimuksessa tiedusteltiin myös vastaajien käsityksiä EU:n maataloustuesta ja esitettiin väittämiä EU:n päätöksenteosta. Kysyttiin myös kuinka paljon Euroopan parlamentin jäsen voi vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan ja päätöksiin sekä sitä, miten kansalaisten tietämystä Euroopan unionin päätöksistä ja toimenpiteistä voitaisiin lisätä. Vastaajilta tiedusteltiin myös heidän mielipidettään Euroopan parlamenttiin valittujen edustajien palkkojen ja kulukorvauksien suuruudesta.

Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus, tulot sekä vastaajan asuinaluetta kuvaavia tietoja.

Study description in machine readable DDI-C 2.5 format

Creative Commons License
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.