Näytä aineistokuvailu.

FSD2180 KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 2003: itsenäisen perusterveydenhuollon kunnat

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Isosaari, Ulla (Vaasan yliopisto)

Asiasanat

hammashuolto, kehittäminen, kehitysstrategiat, kilpailuttaminen, kunnat, luottamushenkilöt, palveluntuottajat, palvelut, perusterveydenhuolto, resurssit, sairaanhoitopiirit, toimintamallit

Sisällön kuvaus

Tämä tutkimus on osa KuntaSuomi 2004 –tutkimusohjelman Sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien perusterveydenhuollon ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto, tapahtuneet muutokset sekä kehittämispolitiikka. Tämä kysely tehtiin itsenäistä perusterveydenhuoltoa harjoittaville kunnille ja vastaaja oli terveystoimesta vastaava viranhaltija. Perusterveydenhuoltoa on tutkittu myös vuosina 1997 ja 2000.

Ensimmäisenä kartoitettiin kuntien palveluiden tuotantoa. Kysyttiin, mitkä tahot tuottavat perusterveydenhuoltoon kuuluvia palveluita kunnassa ja onko palveluiden tuottajia kilpailutettu ennen päätöksentekoa. Kysyttiin myös, onko kunta käyttänyt ns. keikkalääkäreitä ja jos on, niin mihin tehtäviin. Seuraavaksi tiedusteltiin, onko kunnassa oma vuodeosasto tai sairaala, mitä erikoisaloja kunnan terveyskeskuksessa on ja mitä erikoissairaanhoidon tehtäviä on siirretty vuoden 2000 jälkeen kunnan perusterveydenhuollolle. Haluttiin myös tietää, onko kansanterveystyön kuntayhtymään liittyminen kunnassa ajankohtaista ja pyydettiin arvioimaan eri tekijöiden vaikutusta perusterveydenhuollon järjestämiseen.

Kyselyssä kerättiin tietoa myös erikoissairaanhoitoon liittyvistä asioista. Kysyttiin, millä tavoin kunta ohjeistaa sairaanhoitopiiriä ja pyydettiin arvioimaan väittämiä, jotka koskevat sen sairaanhoitopiirin toimintaa, johon kunta kuuluu. Kunnallisen terveydenhuollon kehittämisstrategioita kartoitettiin kysymällä, mitä toimintamalleja kunnan kansanterveystyön kuntayhtymässä käytössä, onko kunnassa meneillään/suunnitteilla perusterveydenhuoltoon liittyviä kokeiluja tai uudistuksia, onko kunnassa laadittu kokonaisvaltainen hyvinvointipoliittinen ohjelma, onko kunnanvaltuusto asettanut sitovia terveystoimen palvelutasovaatimuksia ja onko kunnassa tehty henkilöstötilinpäätöksiä. Tiedusteltiin myös, onko kunnassa tehty erityinen terveyspalveluiden kehittämisohjelma tai strategia, onko kunnassa toteutettu terveystoimen asiakastyytyväisyyskyselyjä ja onko kunnan terveystoimessa käytössä väestövastuujärjestelmä.

Seuraavaksi kysyttiin terveystoimen resursseihin liittyviä asioita esittämällä erilaisia väittämiä kunnan terveystoimeen liittyen sekä kysyttiin, onko kuntayhtymässä vuonna 2000 tai sen jälkeen siirretty tehtäviä lääkäreiltä hoitohenkilökunnalle. Kartoitettiin myös, miten hammashuollon laajentaminen vuonna 2000 on vaikuttanut kunnassa, miten kunta pystyy vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen, onko kunnan hammashuollossa käytössä jonotusjärjestelmä ja mille ryhmille kunta tarjoaa maksuttomia hammashuollon palveluja. Lopuksi pyydettiin arviota kunnan luottamushenkilöelimen merkityksestä tai roolista eri terveystoimea koskevien asioiden hoitamisessa, luottamushenkilöelimen jäsenrakenteeseen liittyvistä ominaisuuksista sekä eri tahojen vaikutuksesta kunnan terveystoimeen.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.