Näytä aineistokuvailu.

FSD2172 KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 1997: palvelulaitosten johtajat

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Vaasan yliopisto. Hallintotieteiden tiedekunta

Asiasanat

hoivapalvelut, johtaminen, kehittäminen, kilpailuttaminen, kunnat, laitospalvelut, ohjaus, palvelutalot, palvelutuotanto, sosiaalipalvelut, tulosjohtaminen, vammaiset, vanhukset

Sisällön kuvaus

Tämä aineisto on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien vanhus- ja vammaispalvelujen ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto sekä kehittämispolitiikka. Kysely tehtiin tutkimuskuntien vanhus- ja vammaispalvelulaitosten johtajille. Vanhus- ja vammaishuoltoa on tutkittu myös vuosina 2000 ja 2002.

Kyselyn aluksi kartoitettiin palveluyksikön perustietoja, kuten asiakkaiden ja suoritteiden määrät vuonna 1995, muista kunnista tulevien asiakkaiden määrä, jonottavien asiakkaiden määrä, käyttö- ja henkilöstömenot sekä käyttötalouden tulot. Henkilökunnan koostumus pyydettiin erittelemään kokoaikaisiin, osa-aikaisiin, ei vakinaisiin ja työllisyysvaroin palkattuihin eri kategorioissa, joista esimerkkinä hallinto- ja toimistohenkilökunta, perus- ja lähihoitajat, osastoapulaiset, sairaanhoitajat, vammaisten avustajat sekä keittiöhenkilökunta. Seuraavaksi kysyttiin, mikä on palvelulaitoksen nykyinen omistuspohja, onko omistus-/hallintamuodossa tapahtunut muutoksia vuoden 1992 jälkeen sekä miten palvelulaitos on sijoittunut kunnan alueella (esim. kuntakeskus, taajama, haja-asutusalue). Laitoksen tiloihin liittyen tiedusteltiin muun muassa tilojen hallinnoinnista, vuokra-asioista ja käytöstä. Lisäksi vastaajat erittelivät, mitä tiloja laitoksella on käytössään ja miten tyytyväisiä he näihin ovat. Perustietoihin liittyen kysyttiin vielä, mikä on palvelulaitoksen pääasiallinen käyttökieli, kuinka suuren asiakasmäärän hoitamiseen palvelulaitoksen tilat, henkilökunta ja muut resurssit on mitoitettu, onko tilojen suunnittelussa ja henkilökunnan valinnassa tai koulutuksessa otettu huomioon erilaisia erityishuomiota vaativia asiakasryhmiä, minkälaiset aukioloajat palvelulaitoksella on sekä minkälaisia maksuja laitoksessa peritään erilaisista tukipalveluista.

Palvelutuotantoa käsittelevässä osuudessa kysyttiin, mitkä tahot toimivat erilaisten palvelujen, kuten ruokailun, kuljetusten, kalusto- ja materiaalihankinnan sekä siivouksen nykyisinä tuottajina ja onko tuottajia kilpailutettu ennen valintaa. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat tyytyväisiä palvelujen toimivuuteen, mikä taho tekee palvelulaitoksen osalta päätöksen siirtymisestä ostopalvelujen käyttöön oheispalveluissa, mikä taho valitsee oheispalvelujen tuottajan sekä tuottaako laitos palveluita muille palveluyksiköille, kunnille tai yhteisöille.

Palvelulaitoksen ohjausta ja johtamista koskevat kysymykset käsittelivät kuntien vanhusten-/vammaishuollosta vastaavan luottamushenkilöelimen jäsenrakenteen ominaisuuksia, palvelulaitoksen toimintaan vaikuttavia tahoja, asiakaskyselyitä ja -haastatteluita sekä tulosmittausta. Tulosmittaukseen liittyen kysyttiin, onko palvelulaitoksessa käytössä mittareita, joilla voidaan arvioida toiminnan tuottavuutta, taloudellisuutta, laatua tai vaikuttavuutta, millaisia mittareita on käytössä sekä miten tarpeellisena vastaajat näkevät tuloksellisuuden mittaamisen tuottaman tiedon käyttömahdollisuudet muun muassa toiminnan suunnittelussa, palkkauksessa, resurssien uudelleenkohdistamisessa tai toiminnan valvonnassa.

Kehittämispolitiikkaosiossa kysyttiin, onko palveluissa tapahtunut muutoksia vuoden 1992 jälkeen esimerkiksi asiakkaiden, erilaisten palvelumuotojen sekä virkojen ja toimien määrässä, palvelumaksujen suuruudessa tai henkilökunnan ammattipätevyydessä. Samaten kysyttiin, onko palveluissa toteutettu muutoksia vuoden 1992 jälkeen, kuten tulosyksiköiden muodostaminen, laatujohtamisen käyttöönotto tai ryhtyminen ostamaan palveluita yksityisiltä tuottajilta. Vastaajat arvioivat myös esimerkiksi palvelulaitoksen tulevaisuudennäkymiä, henkilöstömääriä, henkilöstön ammattitaitoisuutta, hoidon apuvälineiden riittävyyttä ja palveluiden sijaintia sekä saavutettavuutta asteikolla erittäin huono - erittäin hyvä. Lopuksi vastaajat arvioivat erilaisten toiminnan kehittämiseen liittyvien resurssointi- ja kehittämiskohteiden tärkeyttä nyt ja lähivuosina.

Taustatietoina tutkimuksessa olivat tutkimuskunta, laitostyyppi, vastaajan sukupuoli, äidinkieli, syntymävuosi, virka/toimi, työkokemus, koulutus ja tutkinnot sekä luottamustehtävät.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.