FSD2118 World Values Survey 2005: Suomen aineisto
The dataset is (B) available for research, teaching and study.
Download the data
Study description in other languages
Related files
Study title
World Values Survey 2005: Suomen aineisto
Dataset ID Number
FSD2118
Persistent identifier
urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2118Data Type
Quantitative
Authors
- World Values Study Group
- Kansaneläkelaitos (KELA)
- Kirkon tutkimuskeskus
- TNS Gallup Oy
- Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Abstract
World Values Survey 2005: Suomen aineisto kartoittaa monipuolisesti suomalaisten arvomaailmaa, asenteita ja elämäntilannetta. Se koostuu kahdesta osasta: käyntikyselyllä kerätystä aineistosta ja nk. perävaunulomakkeella kysytystä aineistosta. Aineisto sisältää yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä.
Haastatellut arvioivat eri elämänalueiden tärkeyttä (mm. perhe, työ, vapaa-aika). Onnellisuutta, tavoitteita, tyytyväisyyttä elämään ja tunnetta mahdollisuudesta vaikuttaa oman elämän kulkuun selvitettiin. Myös vastaajien kuulumista erilaisiin vapaaehtoisjärjestöihin ja -yhteisöihin kartoitettiin. Ennakkoluuloja erilaisin ominaisuuksin varustettuja ihmisryhmiä kohtaan selvitettiin kysymällä, keitä vastaajat eivät haluaisi naapureikseen (mm. eri rotuun kuuluvat, huumeiden väärinkäyttäjät, maahanmuuttajat, homoseksuaalit). Lisäksi arvioitiin yleistä luottamusta tai epäluottamusta ihmisiä kohtaan.
Tutkimuksessa esitettiin useita työelämään liittyviä kysymyksiä. Selvitettiin, mitkä asiat olisivat tärkeitä työpaikkaa etsittäessä (mm. hyvät tulot ja työpaikan turvallisuus). Asenteita työhön ja työn tekemiseen tutkittiin väittämien avulla. Lisäksi selvitettiin suhtautumista suomalaisten ja miesten suosimiseen työpaikkoja täytettäessä, kun työtä on niukasti tarjolla.
Perhettä, kotia, avioliittoa, lasten hankkimista ja kasvattamista tarkasteltiin useissa kysymyksissä. Lisäksi kartoitettiin mm. uskonnollista käyttäytymistä ja uskomuksia sekä uskonnollisiin yhteisöihin kuulumista. Vastaajien piti arvioida suomalaisen yhteiskunnan tavoitteita ja elämäntavan mahdollisia tulevia muutoksia. He punnitsivat erilaisia maailmanlaajuisia ongelmia ja tavoitteita niiden ratkaisemiseksi. Vastaajien poliittisen osallistumisen muotoja kartoitettiin kysymällä osallistumisesta esim. rauhanomaiseen mielenosoitukseen. Tutkittiin myös luottamusta yhteiskunnan eri instituutioihin sekä pyydettiin arvioimaan erilaisia poliittisia järjestelmiä ja demokratian ominaisuuksia.
Poliittista suuntautumista tutkittiin mm. pyytämällä vastaajia asettamaan itsensä vasemmisto-oikeisto -asteikolle ja kysymällä äänestyskäyttäytymisestä. Vielä selvitettiin mm. asennoitumista yksilön vs. julkisen vallan vastuuseen, kilpailuun, tieteeseen, teknologiaan ja tuloeroihin. Suhtautumista eutanasiaan, verovilppiin, lahjusten vastaanottamiseen, suomalaisuuteen, ulkomaanapuun, maahanmuuttoon ja etniseen monimuotoisuuteen kartoitettiin. Myös tietokoneen ja eri tietolähteiden käyttöä selvitettiin.
Varsinaista kyselyä seuranneessa vastaajien itse täyttämässä lomakkeessa eli ns. perävaunussa selvitettiin suomalaisten käsityksiä ruotsalaisista. Ensin mitattiin vastaajien tietoja mm. Ruotsin asukasluvusta, pääministereistä, kirjailijoista, säveltäjistä ja urheilijoista sekä sijoittumisesta YK:n sukupuolten välistä tasa-arvoa ja elintasoa mittaavissa maavertailuissa. Kysyttiin myös vastaajien Ruotsin matkoista ja ruotsalaisista tuttavista. Lisäksi selvitettiin vastaajien mielipiteitä mm. Ruotsin ja Suomen välisen kulttuurisen, poliittisen ja taloudellisen yhteistyön riittävyydestä, ruotsalaisista instituutioista sekä ruotsalaisten ominaisuuksista ja minäkuvasta. Lopuksi kartoitettiin vastaajien omaa, heidän läheistensä ja koko Suomen kansan suhtautumista ruotsalaisiin.
Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, lasten lukumäärä, koulutustaso, pääasiallinen ammatti, asuuko vastaaja vanhempiensa luona vai ei, mahdollisen työttömyyden kesto, asuinmaakunta, kuntaryhmä sekä talouden tuloluokka.
Keywords
arvot; avioliitto; elämäntapa; ennakkoluulot; etiikka; etnisyys; järjestöt; köyhyys; luottamus; maahanmuutto; moraali; onnellisuus; osallistuminen; perheet; poliittiset asenteet; tavoitteet; terveydentila; työ; ulkomainen apu; uskonnolliset yhteisöt; ympäristön saastuminen
Topic Classification
- Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
- Humanistiset tieteet (Fields of Science Classification)
- Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDA Topic Classification)
- Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDA Topic Classification)
- Uskonto ja arvot (CESSDA Topic Classification)
Series
EVS (European Values Study) ja WVS (World Values Survey)Distributor
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Access
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Data Collector
- TNS Gallup Oy
Data Producers
- Kansaneläkelaitos
- Kirkon tutkimuskeskus
- TNS Gallup Oy
- Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Time Period Covered
2005
Collection Dates
2005-08-28 – 2005-10-12
Nation
Suomi
Geographical Coverage
Suomi
Analysis/Observation Unit Type
Henkilö
Universe
Suomen 18 vuotta täyttänyt väestö (excluding Ahvenanmaa)
Time Method
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Sampling Procedure
Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta
Perusotoksen ositus perustui kuntaan ja postinumeroihin. Ensimmäisessä vaiheessa kunnat jaettiin ryhmiin kahden erilaisen ulottuvuuden mukaan: NUTS2-pohjainen pohjoinen-etelä-ulottuvuus tuotti kolme kuntatyyppiä (Etelä-Suomi, Keski-Suomi ja Pohjois-Suomi) ja maaseutu-kaupunki-ulottuvuus tuotti kaksi kuntatyyppiä (kaupunkimaiset kunnat ja maaseutumaiset kunnat). Yhdistämällä näitä ryhmiä saatiin ensimmäiseen vaiheeseen kuusi ositetta. Lisäksi pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) muodosti oman ositteen. Haastattelujen lähtöpisteitä oli 127, ja jokaisesta lähtöpisteestä tehtiin kahdeksan haastattelua. Lähtöpisteet jaettiin kuntaositteisiin 18-vuotiaan väestön määrän mukaisesti.
Perusotoksen toisessa ositusvaiheessa kunkin kuntaositteen postinumeroalueet ryhmiteltiin siten, että tuloksena olleet toisen vaiheen ositteet olivat mahdollisimman homogeenisiä sosioekonomisten taustatietojen suhteen. Pääkaupunkiseudulla perusteena käytettiin keskituloa ja muilla alueilla kerrostalojen osuutta. Toisen vaiheen ositteita oli yhteensä 16: pääkaupunkiseudulla, Etelä-Suomessa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa kussakin neljä. Kuntaositteiden lähtöpisteet jaettiin mahdollisimman tasapuolisesti toisen vaiheen postinumeroihin perustuviin ositteisiin: koska lähtöpisteiden määrä kunkin ositteen sisällä oli suorassa suhteessa ositteen asukkaiden lukumäärään, jokaisesta ositteesta poimittiin ryhmä postinumeroalueita käyttämällä otosyksikön koon mukaista otantaa (PPS-otantaa). Jokainen postinumeroalueryhmä sisälsi saman määrän haastatteluita (kahdeksan). Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten tehtiin kahdeksan haastattelua. Haastattelujen yhteydessä otos kiintiöitiin. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta kotitaloudesta valittiin vastaaja sukupuoli- ja ikäkiintiön mukaisesti.
Collection Mode
Kasvokkainen haastattelu
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake
Research Instrument
Strukturoitu lomake
Data File Language
Downloaded data package may contain different language versions of the same files.
The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.
FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.
Data Version
3.0
Completeness of Data and Restrictions
Aineiston keräämisessä on käytetty kahta suomenkielistä ja kahta ruotsinkielistä kyselylomaketta. Aineistossa on ensin haastattelulomakkeisiin quF2118_1_fin ja quF2118_1_swe perustuvat muuttujat q4-q257. Muuttujat a1-e4_4 perustuvat ns. perävaunulomakkeisiin quF2118_2_fin ja quF2118_2_swe.
Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kunta- ja postinumeromuuttujat ja siihen on lisätty läänimuuttuja.
Weighting
Aineistossa on kolme painomuuttujaa. Wt18 perustuu sukupuolen (miehiä 48 %, naisia 52 %), iän (18-24-vuotiaita 10 %, 25-34-vuotiaita 17 %, 35-49-vuotiaita 30 %, 50-64-vuotiaita 25 % ja yli 65-vuotiaita 18 %) ja asuinalueen (Uusimaa 28 %, Etelä-Suomi 22 %, Itä-Suomi 13 %, Länsi-Suomi 25 %, Pohjois-Suomi 12 %; pääkaupunkiseutu 18 %, kaupunkimainen kunta 43 %, taajaan asuttu kunta 16 %, maaseutumainen kunta 23 %) mukaisiin väestöjakaumiin. Painoki1 korjaa koko aineiston kielisuhteet väestön todellisia kielisuhteita vastaavaksi. Painoki2 korjaa perusotoksen kielisuhteet väestön todellisia kielisuhteita vastaavaksi. Painoki2-muuttujaa käytetään vain perusotosta käytettäessä (otos-muuttuja: 0=perusotos, 1=ruotsinkielisten erillisotos). Manner-Suomen väestöstä oli 31.12.2005 suomenkielisiä oli 91,7 %, ruotsinkielisiä 5,5 % ja saamenkielisiä 0,03 %. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 2,7 %. Venäjänkielisiä oli 39 653 henkeä ja englanninkielisiä 8 928 henkeä (lähde: Tilastokeskus, StatFin).
Citation Requirement
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Bibliographical Citation
World Values Study Group & Kansaneläkelaitos (KELA) & Kirkon tutkimuskeskus & TNS Gallup Oy & Tampereen yliopisto: World Values Survey 2005: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2118
Deposit Requirement
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Disclaimer
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Related Publications
Monikasvoinen kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2004-2007 (2008). Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja; 103. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus.
Virtanen, Simo (2010). Työn arvot, arvomuutos, työn mielekkyys sekä yhteiskunnalliset mielipiteet. Teoksessa: Toiveita ja todellisuutta. Loppuraportti (toim. Liisa Moilanen), 10-23. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto.
Wass, Hanna (2008). Generations and turnout: Generational effect in electoral participation in Finland. Helsinki: University of Helsinki. Department of Political Science. Acta Politica 35.
Schoultz, Vera (2010). Nuorten poliittinen osallistuminen ja sen murros. Teoksessa Ohipuhuttu nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja (toim. Anu-Hanna Anttila, Kristiina Kuussaari & Tiina Puhakka), 93-104. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora.
Hellsten, Katri & Komu, Merja (2006). Enemmistö suomalaisista luottaa Kelaan ja sosiaaliturvajärjestelmään. Kelan sanomat 2/2006, 29.
Hellsten, Katri & Komu, Merja (2006). Suomi kuuluu korkean luottamustason maihin: luotettavien listalla poliisi kärjessä, Kela neljäntenä. Sosiaalivakuutus 1/2006, 12-13.
Borg, Sami & Ketola, Kimmo & Kääriäinen, Kimmo & Niemelä, Kati & Suhonen, Pertti (2007). Uskonto, arvot ja instituutiot. Suomalaiset World Values -tutkimuksissa 1981-2005. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 4.
Borg, Sami (2006). Yleinen luottamus eduskuntaan instituutiona. Teoksessa: Aatteet, instituutiot ja poliittinen toiminta (toim. Ilkka Ruostetsaari), 99-114. Tampere: Tampereen yliopisto. Studia Politica Tamperensis; 16.
Miettinen, Juha (2012). Hyvinvointivastuu hyvinvointivaltiossa: julkisen vallan vastuunotto Suomessa 2000-luvulla. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma.
Taira, Teemu (2012). Atheist Spirituality: A Follow-on from New Atheism 2012. Teoksessa: Post-Secular Religious Practices (toim. Ahlbäck), 388-404. Turku: Donner Institute for Research on Religious and Cultural History.
Taira, Teemu (2012). More Visible But Limited in Its Popularity. Atheism (and Atheists) in Finland. Approaching Religion. Special Issues on the New Visibility of Atheism in Europe 2(1): 21-35.
Moilanen, Liisa & Virtanen, Simo (2010). Työn arvon muutos ja mielekkyys. Työelämän tutkimus 8(1):26-41.
Taira, Teemu (2014) Väärin uskottu? Ateismin uusi näkyvyys. Turku: Eetos.
Ylisalo, Juha (2017). 'Demokratia OK, muukin käy': EU-aikana aikuistuneet arvostavat demokratiaa muita vähemmän. Tyytymättömyyden siemenet: Mistä populismi tulee? EVA Raportti 2/2017, 63-87.
Gustafsberg, Harri & Nyman, Markku (2018). Yksilöresilienssi ja yhteiskunnan turvallisuus. Tampere: Mentoritiimi.
Hartlieb, Sven; Loy, Thomas R. and Eierle, Brigitte (2019): The Effect of Generalized Trust on Cost Stickiness: CrossCountry Evidence. In: The International Journal of Accounting (TIJA): 1-48. First published online: May 17, 2019, https://ssrn.com/abstract=3373819.
Peter, Sascha A. (2017): Voluntarily Disconnected? A Cross-national and Longitudinal Study on Gender Differentials in Voluntary Association Participation [Freiwillig unverbunden? Eine international vergleichende und längsschnittliche Untersuchung zu den Geschlechterunterschieden in der Partizipation in Freiwilligenassoziationen]. Universität Hamburg. Diss. http://ediss.sub.uni-hamburg.de/volltexte/2017/8306/.
Mehregan, Abbas (2014): Religion, Religiosity, and Democratic Values: A Comparative Perspective of Islamic and NonIslamic Societies. In: , 74-124. Leiden: Brill. http://www.brill.com/products/book/religion-religiosity-and-democraticvalues.
Voicu, Bogdan (2013): Cross-country comparisons of student achievement: the role of social values. In: International Journal of Sociology of Education 2 (3): 221-249.
Inglehart, R. & Welzel, C. 2010. Changing Mass Priorities: The Link between Modernization and Democracy. Perspectives on Politics 8(2), 551-567.
Amy C. Alexander & Christian Welzel (2011). Islam and Patriarchy: How Robust is Muslim Support for Patriarchal Values?. World Values Research 4 (2): 41-71 http://www.worldvaluessurvey.org
Pettersson, T. 2003. Basic Values and Civic Education - A comparative analysis of adolescent orientations towards gender equality and good citizenship. http://www.worldvaluessurvey.org
Welzel, C. & Inglehart, R. 2009. Political Culture, Mass Beliefs, and Value Change, in Christian Haerpfer, Patrick Bernhagen, Ronald F Inglehart, and Christian Welzel (Eds.) Democratization. Oxford: Oxford University Press
Welzel, Christian 2013. Freedom Rising: Human Empowerment and the Quest for Emancipation. Cambridge, UK: Cambridge University Press.
Mayerl, Jochen, and Henning Best. 2018. Two Worlds of Environmentalism? Empirical Analyses on the Complex Relationship between Postmaterialism, National Wealth, and Environmental Concern. Nature + Culture 13(2): 208-231.
Kleven, Henrik Jacobsen, and Camille Landais. 2017. Gender Inequality and Economic Development: Fertility, Education and Norms. Economica 84(334): 180-209.
Leibrecht, Markus and Pitlik, Hans (2019): Is confidence in major companies rooted in generalized social trust, or regulatory quality, or both? In: Journal of Institutional Economics. https://doi.org/10.1017/S1744137419000699.
Khalil, Huzefa (2017): Europe: Requiem for an Idea?. The University of Michigan. Diss.
Obrzan, Maksym (2017): Transition gap in self-rated health. MPRA Paper No. 81151. Kyiv School of Economics, Ukraine. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/81151/.
Vileyn, Matthias and Bursens, Peter (2017): Diversity and Democratic Legitimacy in the EU: What Can We Learn from Other Federal Systems?. In: Complex Political Decision-Making. Leadership, Legitimacy and Communication, edited by Peter Bursens, Christ'l De Landtsheer, Luc Braeckmans and Barbara Segaert, 59-76. London, New York: Routledge.
Czegledi, Pal; Lips, Brad and Newland, Carlos (2021): The Economic Mentality of Nations. In: The Cato journal 41 (3): 657689.
Katrnak, Tomas and Hubatkova, Barbora (2021): Does educational expansion decrease suicide rates in European countries? The compositional effect in educational stratification of suicides. In: Quality & Quantity: 1-25.
Yao, Jingjing and Brett, Jeanne M. (2021): Mapping societal trust and trust in negotiations. In: International Journal of Conflict Management 32 (5): 826-847.
Anckar, Carsten (2021): Religion and Democracy. A Worldwide Comparison. 2nd edition. Abingdon: Routledge.
Euchner, Eva-Maria and Fabian Bakay, Barnabas (2021): Solving Europe's value deficit via economic well-being? The complex relationship between economic well-being and attitudes towards morality issues. In: Value Politics in the European Union: From Market to Culture and Back, edited by François Foret and Jana Vargovčíková, 115-132. London: Taylor & Francis.
Kelley, Jonathan; Evans, M. D. R. and Corday, Charlotte (2021): Crisis, plunge, and recovery of public confidence?in the police: Data from six national surveys. Paper presented at the meeting of the Annual Conference of the American Association for Public Opinion Research, 12.05.2021. SocArXiv.
Czegledi, Pal (2022): "Why does the confidence in companies, but not the confidence in the government, affect the demand for regulation differently across countries?". In: Public Choice 193 (3): 211-231.
Fauver, Larry; Hung, Mingyi; Taboada, Alvaro G. and Wang, Emily Jing (2022): "Boardroom gender diversity reforms and institutional monitoring: global evidence". In: Review of Accounting Studies: 1-44.
Franco, Chiara and Maggioni, Daniela (2022): "Does international trade favor proximity in cultural beliefs?". In: Eurasian Economic Review 12: 449-477.
Haseth, Jostein; Holum, Marthe L. and Jakobsen, Tor G. (2022): "Ethnic Composition and Democratic Values: A Global Investigation of Citizens' Desire for Democracy, 1995-2014". In: Nationalism and Ethnic Politics: 1-18.
Hayward, R. David and Krause, Neal (2015): "Aging, Social Developmental, and Cultural Factors in Changing Patterns of Religious Involvement Over a 32-Year Period: An Age-Period-Cohort Analysis of 80 Countries". In: Journal of CrossCultural Psychology 46 (8): 979-995. http://dx.doi.org/10.1177/0022022115597066.
Ingram, Paul and Oh, Jean Joohyun (2022): "Mapping the Class Ceiling: The Social Class Disadvantage for Attaining Management Positions". In: Academy of Management Discoveries 8 (1): 56-76.
Kaasa, Anneli and Minkov, Michael (2022): "Are Different Two-Dimensional Models of Culture Just a Matter of Different Rotations? Evidence From the Analysis Based on the WVS/EVS". In: Journal of Cross-Cultural Psychology 53 (2): 127-156.
Kim, Hyunwoo (2022): "The microfoundation of macroeconomic populism: The effects of economic inequality on public inflation aversion". In: Economics & Politics: 1-32.
Kim, Youngju; Sommet, Nicolas; Na, Jinkyung and Spini, Dario (2022): "Social Class - Not Income Inequality - Predicts Social and Institutional Trust". In: Social Psychological and Personality Science 13 (1): 186-198.
Kusano, Kodai and Jami, Waleed Ahmad (2022): "Selected anomalies or overlooked variability? Modernization is associated with secularization in countries with high historical wealth but is associated with increasing religiosity in postcommunist or Christian-minority countries". In: Current Research in Ecological and Social Psychology 3: 1-16.
Lavrinenko, Olga (2022): "Cognition and protest in democratic and authoritarian regimes, 1981-2020". In: International Sociology 37 (3): 355-372.
Lim, Sokchea; Kahai, Simran K. and Khun, Channary (2022): "Culture and income across countries: evidence from family ties". In: Journal of Economic Studies 49 (2): 213-226.
Lous, Bjorn and Graafland, Johan (2022): "Who Becomes Unhappy when Income Inequality Increases?". In: Applied Research in Quality of Life 17 (1): 299-316.
Mangeloja, Esa; Ovaska, Tomi and Takashima, Ryo (2022): "Entrepreneurial choices depend on trust: Some global evidence". In: Journal of International Entrepreneurship: 1-27.
Massa, Massimo; Wang, Chengwei; Zhang, Hong and Zhang, Jian (2022): "Investing in Low-Trust Countries: On the Role of Social Trust in the Global Mutual Fund Industry". In: Journal of Financial and Quantitative Analysis 57 (1): 240-290.
Molteni, Francesco and Biolcati, Ferruccio (2022): "Religious Decline as a Population Dynamic: Generational Replacement and Religious Attendance in Europe". In: Social Forces: 1-25.
Rogers, Meghan L. and Pridemore, William Alex (2022): "Not Just Another Test of Institutional Anomie Theory: Assessing Relative Institutional Imbalances". In: Justice Quarterly: 1-28.
Sealey, Anthony and Handy, Femida (2022): "Voluntary Sector Participation and Support for Redistribution: Evidence From 18 Advanced Industrial Democracies (1990-2013)". In: Nonprofit and Voluntary Sector Quarterly: 1-27.
Van Lancker, Wim and Pavolini, Emmanuele (2022): "Understanding the immigrant-native gap in childcare use: An empirical exploration for 21 European countries". In: Acta Sociologica: 1-22.
Study description in machine readable DDI-C 2.5 format
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.