Näytä aineistokuvailu.

FSD2042 Tarkastuslautakunnan rooli kunnallisessa demokratiassa 2003

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Holttinen, Jari (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)
  • Ruostetsaari, Ilkka (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)

Asiasanat

arviointi, kunnallishallinto, kunnanhallitukset, kunnanvaltuustot, kunnanvaltuutetut, kunnat, kuntalaki, luottamustoimet, taloussuunnitelmat, tarkastuslautakunnat, tulostavoitteet, valmistelu, valta, valvonta

Sisällön kuvaus

Vuoden 1995 kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava kunnanvaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tässä tutkimuksessa selvitetään kuntien luottamushenkilöiden näkemyksiä siitä, millaiseksi tarkastuslautakunnan asema ja tehtävät ovat muotoutuneet erikokoisissa ja eri puolilla maata sijaitsevissa kunnissa.

Aluksi kartoitettiin väitelauseilla vastaajien mielipiteitä kunnanvaltuuston toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta, talousarviossa asetettujen tavoitteiden huomioimisesta kunnan johtamisessa sekä kuntalaisten kyseisiin tavoitteisiin liittyvän tiedonsaannin riittävyydestä. Edelleen kysyttiin, mihin kunnan talousarvion toiminnalliset tavoitteet perustuvat (esimerkiksi toimielinten tarveanalyyseihin, kunnanhallituksen esityksiin vai vakiintuneisiin budjetointirutiineihin). Vastaajat arvioivat, kuinka paljon valtuustolla, hallituksella, lautakunnilla, johtavilla viranhaltijoilla, puolueiden kunnallisjärjestöillä ja valtuustoryhmillä on vaikutusvaltaa kunnallisessa päätöksenteossa. He arvioivat myös, minkä verran valtuutetut saavat tietoa kunnan toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden toteutumisesta eri lähteistä (muun muassa kunnanhallituksen laatimasta toimintakertomuksesta, tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta, lautakuntien vuosikertomuksista ja tiedotusvälineistä).

Kunnan tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimintaa arvioitiin useilla asenneväittämillä. Niissä punnittiin muun muassa lautakunnan asiantuntemusta, resursseja, raportointikäytäntöjä sekä tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan riippumattomuutta muusta kuntaorganisaatiosta. Edelleen pohdittiin, pitäisikö tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ja muuta raportointia kehittää esim. laaja-alaisemmaksi, kriittisemmäksi, luettavammaksi sekä enemmän vertailuaineistoja, ehdotuksia ja aloitteita sisältäväksi. Tutkimuksessa kartoitettiin myös, kuka tai mikä toimielin hyötyy lautakunnan toiminnasta eniten.

Lopuksi selvitettiin tarkastuslautakuntien toimintaan liittyviä ongelmia (esim. hoitaako lautakunta liikaa tilintarkastajan tehtäviä tai ottaako se liikaa kantaa päätöksentekoon ja hallintoon kuuluviin asioihin). Lisäksi kysyttiin, miten valtuuston ja tarkastuslautakunnan yhteydenpitoa voisi kehittää. Avokysymyksillä kartoitettiin valtuuston, hallituksen, tilintarkastajan, sisäisen tarkastuksen ja virkamiesjohdon välisen työnjaon mahdollisia päällekkäisyyksiä sekä vastaajan näkemyksiä tarkastuslautakunnan asemasta omassa kunnassa ja lautakuntien maanlaajuisista kehittämistarpeista. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan asuinkunta, luottamustehtävät, sukupuoli, syntymävuosi, perus- ja ammatillinen koulutus sekä ammatti.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.