Tekijät

• European Election Study -tutkimusryhmä
• Mattila, Mikko (Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin laitos)
• Raunio, Tapio (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)

Asiasanat

Euroopan unioni, europarlamenttivaalit, identiteetti, integraatio, joukkoviestimet, luottamus, mielikuvat, poliittinen käyttäytyminen, poliittiset instituutiot, puolueet, vaalit, äänestäminen

Sisällön kuvaus

Aineisto on Suomen osuus European Election Study -hankkeen neljännestä aineistonkeruusta. Heti vuoden 2004 europarlamenttivaalien (13.6.2004) jälkeen kerätyssä aineistossa keskitytään EP-vaaleihin ja EU-asenteisiin.

Tutkimuksen aluksi kysyttiin mitkä ovat tällä hetkellä Suomen suurimmat ongelmat, mikä ongelma on tärkein, mikä puolue olisi paras ratkaisemaan tämän ongelman, millä tasolla (alueellinen, kansallinen, eurooppalainen) ongelmaa tällä hetkellä käsitellään ja minkä tason poliittiset päättäjät sopisivat parhaiten ongelmaa käsittelemään. Tiedotusvälineiden seurantaan liittyen kysyttiin kuinka usein vastaaja katsoo uutisia televisiosta, lukee sanomalehteä, mitä uutislähetyksiä hän katsoo ja mitä sanomalehtiä lukee. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka usein vastaaja europarlamenttivaaleja edeltäneiden kolmen-neljän viikon aikana katsoi vaaleja käsitteleviä tv-ohjelmia, luki vaaleja käsitteleviä sanomalehtijuttuja, keskusteli ystävien kanssa vaaleista, osallistui vaalitilaisuuteen tai tutustui vaaleja käsitteleviin Internet-sivuihin ja kuinka kiinnostunut hän oli vaalikampanjoinnista.

Äänestyskäyttäytymistä kartoitettiin kysymällä äänestikö vastaaja europarlamenttivaaleissa, mitä puoluetta hän äänesti, mitä puoluetta hän äänesti vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, mitä puoluetta hän äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin huomenna ja millä todennäköisyydellä hän äänestäisi eri puolueita. Lisäksi kysyttiin vastaajan luottamusta eduskuntaan, Euroopan parlamenttiin, hallitukseen, Euroopan komissioon, EU:n ministerineuvostoon, eri maiden kansalaisiin ja siihen, että EU:n tekemät päätökset ovat Suomen etujen ja vastaajan etujen mukaisia. Edelleen kysyttiin mihin vastaaja sijoittaisi itsensä ja eri puolueet vasemmisto-oikeisto -mittarilla, mitä mieltä hän on Suomen taloudellisesta tilanteesta, pitäisikö suomalaiset työntekijät asettaa etusijalle muista EU-maista tuleviin työnhakijoihin nähden ja tulisiko Suomessa asuvilla muiden EU-maiden kansalaisilla olla oikeus äänestää kunnallisvaaleissa tai oikeus sosiaaliturvaan. Mielipiteitä Euroopan yhdentymisestä tutkittiin kysymällä mitä mieltä vastaaja on Suomen EU-jäsenyydestä ja pitäisikö yhdentymistä viedä pidemmälle. Lisäksi kysyttiin mielipidettä siitä, miten eri puolueet suhtautuvat yhdentymiskehitykseen. Lopuksi kysyttiin kuinka usein vastaaja pitää itseään eurooppalaisena, onko hän ylpeä Euroopan unionin kansalaisuudesta, kuinka tyytyväinen hän on demokratian toimivuuteen Suomessa ja EU:ssa, hyväksyykö hän Suomen hallituksen toimet ja minkä puolueen hän tuntee itselleen läheiseksi.

Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, ikä, syntymävuosi, päätoimisen opiskelun lopettamisikä, ammattiliiton jäsenyys, työtilanne, työskentelysektori, sosiaaliryhmä, synnyinmaa, tulovuosi Suomeen, asuinalueen tyyppi, asuinmaakunta, uskontokunta, osallistuminen uskonnollisiin tilaisuuksiin, kotitalouden 18-vuotiaiden ja sitä vanhempien jäsenten lukumäärä ja kotitalouden kuukausitulot.