FSD2005 Lapsesta aikuiseksi: 36-vuotiaiden elämäntilannekysely 1995

The dataset is (D) available only by permission from the data depositor/creator.

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

Keywords

aikuiset, alkoholinkäyttö, arvot, elämänmuutokset, elämäntapa, minäkuva, perheet, terveys, toimeentulo, tulevaisuus, tupakointi, työ, vapaa-aika

Abstract

Kysely on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Tämän tutkimusvaiheen tarkoitus on kuvata 36-vuotiaiden elämää sen eri osa-alueilla. Vertailujen mahdollistamiseksi suuri osa kysymyksistä on samoja kuin 27-vuotiaana tutkittaville esitetyssä kyselyssä. Elämäntilannekyselyn lisäksi tässä tutkimusvaiheessa tietoa kerättiin haastattelulla, eri testeihin ja menetelmiin perustuvilla kyselylomakkeilla sekä persoonallisuustesteillä.

Aluksi selvitettiin vastaajan perhesuhteita, kuten siviilisäätyä, lasten määrää ja talouden kokoa. Asumiseen liittyen tiedusteltiin muun muassa vastaajan asunnon omistussuhdetta ja pinta-alaa. Vastaajalta tiedusteltiin myös, onko hän saanut toimeentulotukea viimeisen vuoden aikana, mitä lainoja hänellä on ja aiheutuuko niiden maksamisesta vaikeuksia. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan hänen omaa/perheensä taloudellista tilannetta sekä tyytyväisyyttä toimeentuloonsa. Seuraavaksi kartoitettiin koulutukseen, työhön ja työttömyyteen liittyviä asioita. Vastaajalta tiedusteltiin myös hänen puolisonsa työtilannetta ja ammattia. Kokemuksia mahdollisesta työttömyydestä pyydettiin arvioimaan. Vastaajaa pyydettiin myös erittelemään työtilannettaan eri tapahtumien ja niiden kestojen suhteen vuodesta 1986 lähtien sekä arvioimaan, kuinka tyytyväinen hän yleisesti ottaen on nykyiseen työtilanteeseensa.

Vapaa-ajan viettoa selvitettiin pyytämällä vastaajaa arvioimaan, missä määrin hänen aikansa kuluu muun muassa lasten kanssa puuhailuun, TV:n katseluun, sukulaisten kanssa seurusteluun, kirjojen lukemiseen, järjestötoimintaan ja liikuntaan. Häntä pyydettiin asettamaan eri asioita, kuten perhe, ystävät ja työ, tärkeysjärjestykseen. Televisio-ohjelmien katselusta, käsitöiden tekemisestä, kirjojen lukemisesta sekä teatterissa, konserteissa ja ravintoloissa käymisestä esitettiin kysymyksiä. Tyytyväisyyttä vapaa-ajan sisältöön pyydettiin pohtimaan. Ystävyyssuhteita kartoitettiin kysymällä, kuinka monta läheistä ystävää hänellä on kaiken kaikkiaan ja saako hän eri tilanteissa tukea ja apua.

Alkoholinkäyttöä selvitettiin monilla tavoilla. Vastaajalta muun muassa kysyttiin, minkä ikäisenä hän on alkanut käyttää säännöllisesti alkoholia ja kuinka usein hän juo alkoholia mitenkin paljon. Tupakoinnista esitettiin myös kysymyksiä. Vastaajaa pyydettiin kertomaan esimerkiksi, kuinka monta savuketta hän polttaa päivittäin ja montako kertaa on yrittänyt lopettaa. Henkistä hyvinvointia selvitettiin kysymällä muun muassa, onko hän pystynyt keskittymään tehtäviinsä, onko pystynyt tekemään päätöksiä tai kyennyt kohtaamaan vaikeuksia. Edelleen tiedusteltiin, millainen hänen terveydentilansa on ollut viimeisen vuoden aikana ja onko hän koskaan käyttänyt mielenterveyspalveluja.

Henkilökohtaisia näkemyksiä kartoitettiin seuraavaksi. Vastaajalta kysyttiin muun muassa, onko hän saavuttanut tavoitteitaan, onko hän tyytyväinen itseensä sekä uskooko hän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan kehitykseensä. Minäkuvaa selvitettiin kysymällä muun muassa, tunteeko vastaaja itsensä epätoivoiseksi, onko hänellä vahva tahto tai suhtautuuko hän asioihin luottavaisesti. Edelleen tiedusteltiin, miten erilaiset luonnekuvaukset sopivat häneen itseensä. Lisäksi vastaaja pohti, miten tärkeitä hänen elämässään ovat esimerkiksi politiikka, taide, tiede, tekniikka, uskonto ja talouselämä.

Vastaajan elämässä sattuneita tapahtumia ja muutoksia käytiin läpi. Vastaajalta tiedusteltiin esimerkiksi, milloin hän on ryhtynyt asumaan avoliitossa tai solminut avioliiton, saanut lapsen, aloittanut opiskelun, siirtynyt työelämään tai vaihtanut asuinpaikkakuntaa. Lisäksi tiedusteltiin ajankohtaa erilaisille tapahtumille, kuten esimerkiksi äidin tai isän kuolema, abortti tai keskenmeno, oma tai läheisen henkilön vakava sairastuminen tai onnettomuus, taloudellinen romahdus ja aatteellinen/uskonnollinen herätys. Tulevaisuuteen liittyen kysyttiin muun muassa, tunteeko hän voivansa vaikuttaa elämässään tapahtuviin muutoksiin ja kuinka selkeitä ovat hänen tulevaisuutta koskevat suunnitelmansa. Vastaajaa pyydettiin pohtimaan, miten paljon hän katsoo tulevaisuutensa riippuvan erilaisista tekijöistä, kuten esimerkiksi itsestä, menneisyydestä, ulkoisista asioista, onnesta, kohtalosta tai Jumalasta. Lopuksi kysyttiin, kuinka paljon vastaaja pelkää tulevaisuutta ajatellen esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia, ihmissuhdeongelmia tai luonnon saastumista, ja toisaalta kuinka tärkeänä hän pitää tulevaisuuden kannalta erilaisia asioita, kuten taloudellista menestystä, ihmissuhteita, terveyttä, tai kulttuurielämää. Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.

Study description in machine readable DDI-C 2.5 format

Creative Commons License
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.