Näytä aineistokuvailu.

FSD2002 Lapsesta aikuiseksi: 42-vuotiaiden elämäntilannekysely 2001

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
  • Kinnunen, Ulla (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
  • Kokko, Katja (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)

Asiasanat

arvot, elämäntapa, keski-ikäiset, koulutus, minäkuva, parisuhde, perhe, tekniikka, terveys, toimeentulo, tulevaisuus, työ, työttömyys, vapaa-aika

Sisällön kuvaus

Kysely on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Tämän viimeksi toteutetun tutkimusvaiheen tarkoitus on kuvata 42-vuotiaiden elämää sen keskeisillä alueilla, joita ovat perhe, työ, terveys ja vapaa-aika. Vertailujen mahdollistamiseksi suuri osa kysymyksistä oli samoja kuin 27- ja 36-vuotiaana tutkittaville esitetyissä kyselylomakkeissa. Elämäntilannekyselyn lisäksi tässä tutkimusvaiheessa tietoa kerättiin haastattelulla, eri testeihin ja menetelmiin perustuvilla kyselylomakkeilla, elämänhistorian kalenterilla sekä persoonallisuustesteillä. 42-vuotiaana tutkittaville tehtiin myös perusteellinen terveystarkastus.

Aluksi kysyttiin perustietoja vastaajan koulutuksesta ja työstä sekä tiedusteltiin opiskeluun ja kotitöihin kuluvaa aikaa. Sairaslomien määrää ja pituutta viimeisen vuoden aikana selvitettiin. Vastaajaa pyydettiin myös kuvailemaan työtilannettaan vuoden 1995 jälkeen, kertomaan työttömyysjaksoistaan sekä arvioimaan tyytyväisyyttään työhönsä. Puolison työtilannetta ja ammattinimikettä kysyttiin. Perhesuhteita kartoitettiin kysymällä, montako lasta vastaajalla on, milloin he ovat syntyneet sekä keitä hänen kanssaan asuu samassa taloudessa. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajan vanhemmat vielä elossa ja mikä on heidän nykyinen elämäntilanteensa. Seuraavaksi selvitettiin vastaajan parisuhteen historiaa, parisuhteen koettua läheisyyttä sekä tyytyväisyyttä parisuhteeseen. Vastaaja kertoi, kuinka monessa asunnossa hän on asunut ja miten tyytyväinen hän on nykyiseen asumiseensa. Vastaajaa pyydettiin myös kertomaan perheen taloudellisesta tilanteesta, tuloista ja lainojen määrästä.

Selvitettäessä vapaa-ajan viettoa kysyttiin, kuinka paljon vastaaja käyttää aikaa muun muassa lasten kanssa puuhailuun, TV:n katseluun, käsitöihin, teknisiin töihin, kirjojen lukemiseen, elokuvissa käyntiin, järjestötoimintaan tai luonnossa liikkumiseen. Lisäksi häneltä kysyttiin, kuinka usein hän harrastaa liikuntaa vapaa-aikanaan sekä missä määrin hän käyttää liikuntaa mielialansa kohentamiseen. Vastaajaa pyydettiin myös asettamaan tärkeysjärjestykseen vapaa-ajan harrastukset, työ tai opiskelu, koti ja perhe sekä ystävät ja arvioimaan kaiken kaikkiaan omaa tyytyväisyyttään vapaa-aikansa sisältöön. Ystävyyssuhteita kartoitettiin kysymällä, montako läheistä ystävää vastaajalla on sekä miten tyytyväinen hän on ystävyyssuhteittensa nykyiseen tilaan. Edelleen haluttiin tietää, onko vastaajalla tai vastaajan lähiomaisilla käytössään matkapuhelinta. Lisäksi tiedusteltiin, käyttääkö hän tietokonetta, onko hänellä sähköpostiosoitetta ja ketkä lähiomaisista käyttävät tietokonetta. Vastaaja kertoi myös, mihin tarkoituksiin ja miten usein tietokonetta käyttää. Niin ikään pyydettiin kertomaan, seuraako vastaaja lastensa tietokoneen käyttöä sekä erittelemään, onko tietokoneen käytöstä ollut perheelle jonkinlaista hyötyä tai haittaa.

Alkoholinkäyttöä kartoitettiin monilla eri kysymyksillä. Vastaajalta esimerkiksi kysyttiin, minkä ikäisenä hän on alkanut käyttää säännöllisesti alkoholia sekä kuinka usein ja mistä syistä hän juo. Häntä pyydettiin kertomaan, onko alkoholinkäytössä tapahtunut muutosta ja mitä alkoholijuomia yleensä käyttää. Tupakoinnista esitettiin myös kysymyksiä. Vastaajaa pyydettiin kertomaan esimerkiksi, kuinka monta savuketta hän polttaa päivittäin tai minkä ikäisenä hän on mahdollisesti lopettanut tupakoimisen. Koettua terveydentilaa kartoitettiin pyytämällä vastaajaa arvioimaan omaa terveydentilaansa ja suoriutumistaan viimeisen kuukauden aikana. Vastaajalta kysyttiin muun muassa, onko hän pystynyt keskittymään tehtäviinsä, onko pystynyt tekemään päätöksiä sekä kyennyt kohtaamaan vaikeuksia. Häntä pyydettiin arvioimaan omaa terveydentilaansa viimeisen vuoden aikana. Sosiaalista tukea selvitettiin kysymällä, onko vastaajan lähipiirissä ihmistä, jonka kanssa hän voi keskustella henkilökohtaisista asioista ja ongelmista.

Henkilökohtaisia näkemyksiä tiedusteltiin joukolla asenneväittämiä. Vastaajalta kysyttiin muun muassa, onko hän saavuttanut tavoitteitaan, onko hän tyytyväinen itseensä sekä uskooko hän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan kehitykseensä. Minäkuvaa selvitettiin kysymällä esimerkiksi, tunteeko hän itsensä epätoivoiseksi, onko hänellä vahva tahto tai suhtautuuko hän asioihin luottavaisesti. Vastaajalle esitettiin myös erilaisia luonnekuvauksia, joita häntä pyydettiin vertaamaan itseensä. Häneltä kysyttiin muun muassa, onko hän luotettava ja tasapainoinen, energinen ja toimelias, arka ja jännittynyt tai hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Edelleen tiedusteltiin, miten tärkeitä ja merkitseviä vastaajalle ovat eri asiat, kuten taide, tekniikka, uskonto, tai sosiaalityö. Lisäksi kysyttiin, tunteeko vastaaja voivansa vaikuttaa elämässään tapahtuviin muutoksiin ja miten hän suhtautuu tulevaisuuteen. Vastaajaa pyydettiin pohtimaan, miten paljon hän katsoo tulevaisuutensa riippuvan erilaisista tekijöistä, kuten esimerkiksi itsestä, menneisyydestä, ulkoisista asioista, onnesta, kohtalosta tai Jumalasta. Lopuksi kysyttiin, kuinka paljon vastaaja pelkää tulevaisuutta ajatellen esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia, ihmissuhdeongelmia tai luonnon saastumista, ja toisaalta kuinka tärkeänä hän pitää tulevaisuuden kannalta erilaisia asioita, kuten taloudellista menestystä, ihmissuhteita, terveyttä, tai kulttuurielämää.

Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa