FSD1284 Liikuntatutkimus 2001-2002: aikuisväestö

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

  • Aineistoon ei liity muita kuvailevia tiedostoja

Tekijät

  • Helsingin kaupunki
  • Nuori Suomi
  • Suomen Kuntoliikuntaliitto
  • Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU)
  • Suomen Olympiakomitea
  • Opetusministeriö
  • Pehkonen, Juhani (Suomen Gallup)

Asiasanat

aikuiset, joukkuepelit, kansalaistoiminta, kestävyysharjoittelu, liikunta, liikuntaharrastus, liikuntapaikat, liikuntatapahtumat, urheilu, urheilu- ja liikuntaseurat, urheilujärjestöt, urheilulajit, vapaaehtoistyö, voimaharjoittelu

Sisällön kuvaus

Liikuntatutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin Suomen 19 - 65-vuotiaat aikuiset harrastavat liikuntaa tai urheilua, mitä lajeja he harrastavat ja mitä palveluja käyttävät harrastuksissaan. Tutkimuksessa on selvitetty myös halukkuutta alkaa harrastaa eri urheilulajeja sekä kiinnostusta urheiluseuroja kohtaan.

Ensin vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä kaikkia kuntoilu-, liikunta- tai urheilumuotoja he harrastavat. Voimistelua harrastaville esitettiin tarkentava kysymys voimistelun lajista. Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka usein he liikkuvat vähintään puoli tuntia päivässä ja kuinka fyysisesti rasittavaa heidän harrastamansa liikunta on. Lisäksi vastaajat määrittelivät suhdettaan liikuntaan akselilla kilpaurheilija - liikunnallisesti passiivinen. Liikuntaa harrastavilta kysyttiin vielä, mikä on heidän eniten käyttämänsä liikuntapaikka.

Yleisten liikuntaa koskevien kysymysten jälkeen siirryttiin kartoittamaan yksittäisten lajien harrastamiseen liittyviä asioita. Kysymykset esitettiin vastaajille koskien niitä lajeja, joita he olivat kertoneet harrastavansa. Ensin kysyttiin, kuinka usein ja kuinka pitkään kerrallaan vastaaja harrastaa kyseistä lajia. Seuraavaksi kartoitettiin tahoja, joiden kanssa lajia tulee harrastettua. Lisäksi tiedusteltiin, onko vastaaja osallistunut viimeisen 12 kuukauden aikana osanottajana esimerkiksi harrastamansa lajin kilpailuihin, kampanjoihin tai muihin joukkotapahtumiin. Lopuksi vastaajia pyydettiin kertomaan, missä liikunta- tai urheiluseurassa he mahdollisesti harrastavat kyseistä lajia.

Yksittäisiä lajeja koskevien kysymysten jälkeen vastaajilta kysyttiin, mitä sellaista liikuntaa, urheilua, kuntoilua, jotain ulkoilumuotoa tai arkiliikuntaa he haluaisivat harrastaa, jota nyt eivät harrasta. Tämän jälkeen tiedusteltiin tärkeintä syytä siihen, että ei käytännössä harrasta haluamaansa lajia tai kuntoilumuotoa. Aktiivisuutta liikunnan vapaaehtois- ja kansalaistoiminnassa kartoitettiin sekä pyydettiin mainitsemaan, missä lajeissa kyseisissä toiminnoissa on mukana. Vapaaehtoistoiminnan luonne pyydettiin määrittelemään tarkemmin ja kertomaan, missä tehtävissä tai roolissa vastaajat itse ovat olleet. Lisäksi kysyttiin, kuinka monta tuntia vastaajat keskimäärin käyttävät kuukaudessa liikunnan tai urheilun vapaaehtoistyöhön.

Yleisesti urheiluun liittyen kartoitettiin, minkä kaikkien lajien kilpailuja vastaajat ovat käyneet katsomassa paikan päällä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lisäksi tiedusteltiin mielipidettä siitä, kuinka tärkeää on suomalaisten huippu-urheilijoiden kansainvälinen menestyminen ja missä lajeissa erityisesti menestyminen on tärkeää. Liikuntaa harrastavilta vastaajilta kysyttiin lopuksi, paljonko he arviolta henkilökohtaisesti käyttävät rahaa vuodessa omaan liikunnan harrastamiseen.

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat vastaajan sukupuoli, ikä, asuinkunta ja -lääni, koulutus, ammattiryhmä, työtilanne ja perheen bruttotulot yhteensä vuodessa. Lisäksi kysyttiin, mitä puoluetta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt, onko vastaajan taloudessa 12 - 18-vuotiaita lapsia tai varhaisnuoria ja kuinka monen urheilu- tai liikuntaseuran jäsen vastaaja on.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.