Näytä aineistokuvailu.

FSD1260 Eduskuntavaalitutkimus 2003

Aineiston nimi

Eduskuntavaalitutkimus 2003

Aineistonumero

FSD1260

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1260

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Karvonen, Lauri (Åbo Akademi. Statsvetenskapliga institutionen)
  • Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)

Muut tekijät

  • Vaalit ja edustuksellinen demokratia Suomessa -tutkimusryhmän muut jäsenet: Åsa Bengtsson (Åbo Akademi), Sami Borg (Tampereen yliopisto), Kimmo Grönlund (Åbo Akademi), Mikko Mattila (Helsingin yliopisto), Tom Moring (Helsingin yliopisto), Pertti Pesonen (Tampereen yliopisto), Jan Sundberg (Helsingin yliopisto), Risto Sänkiaho (Tampereen yliopisto), Hanna Wass (Helsingin yliopisto)

Sisällön kuvaus

Tämä vaalitutkimus koostuu kahdesta vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastatteluina kerätystä aineistosta ja nk. perävaunulomakkeella kysytystä aineistosta. Aineisto sisältää yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä. Käyntihaastatteluaineisto on Suomen osuus kansainvälisestä CSES-hankkeesta.

Tutkimuksen ensimmäisessä kyselyosuudessa vastaajilta selvitettiin mitä asioita he olivat tehneet vaalien yhteydessä, esimerkiksi olivatko he osallistuneet vaalitilaisuuksiin. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka paljon he olivat seuranneet eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Vastaajilta kysyttiin, onko sillä merkitystä kenellä on poliittinen päätösvalta, ovatko he tyytyväisiä demokratian toimivuuteen Suomessa, mitä mieltä he ovat hallituksen toiminnasta, olivatko he äänestäneet vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ja miten heidän tuolloin äänestämänsä puolue oli viimeisten neljän vuoden aikana menestynyt. Käsityksiä vaaleista selvitettiin kysymällä kuinka hyvin vaalit turvaavat sen, että edustajien mielipiteet edustavat äänestäjien mielipiteitä. Lisäksi selvitettiin mitä puoluetta vastaajat kannattavat ja suhtautuvatko he muihin puolueisiin myönteisesti vai kielteisesti sekä miten he sijoittavat eri puolueet vasemmisto-oikeisto -akselille. Heiltä kysyttiin myös tyytyväisyyttä omaan taloudelliseen tilanteeseensa ja elämäänsä ylipäätään sekä tulevaisuuden näkymiä oman, perheen ja Suomen taloudellisen ja työllisyystilanteen suhteen. Vastaajien tietämystä nykyisestä eduskunnasta kysyttiin mm. tiedustelemalla mitkä ovat eduskunnan neljä suurinta puoluetta. Erilaisilla väittämillä selvitettiin vastaajien käsityksiä politiikasta ja äänestämiseen liittyvistä asioista. Vastaajilta kysyttiin myös olivatko he äänestäneet vuoden 2003 eduskuntavaaleissa ja jos eivät olleet niin mikä siihen oli syynä. Niiltä jotka ilmoittivat äänestäneensä kysyttiin, mitä puoluetta he olivat äänestäneet ja miksi juuri tätä puoluetta. Lisäksi heiltä kysyttiin syitä ehdokkaan valintaan sekä kumpaa he pitivät tärkeämpänä valintakriteerinä: puoluetta vai ehdokasta.

Varsinaista kyselyä seuranneessa vastaajien itse täyttämässä lomakkeessa eli ns. perävaunussa selvitettiin mielipiteitä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä. Vastaajilta kysyttiin, mistä lähteistä he olivat saaneet äänestyspäätöksen kannalta tarpeellista tietoa. Lisäksi selvitettiin vastaajien halukkuutta ja suhtautumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen osallistumiseen. Vastaajille esitettiin joukko äänestämiseen ja yhteiskuntaan yleisesti liittyviä kysymyksiä ja väittämiä. Lisäksi selvitettiin käsityksiä vaalimainonnan tehosta ja otettiin selvää vastaajien Internetin käyttötarkoituksista, käytön useutta ja -paikkaa. Tarkemmin tiedusteltiin, ovatko vastaajat seuranneet eduskuntavaaleihin liittyviä tai politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevia asioita Internetin välityksellä, ovatko vastaajat käyttäneet julkishallinnon kotisivuja tai vaalikoneita tai ottaneet yhteyttä johonkin poliitikkoon sähköpostin tai Internetin välityksellä ja voisivatko he äänestää eduskuntavaaleissa Internetin avulla. Lisäksi selvitettiin kuuluvatko vastaajat erityyppisiin järjestöihin. Äänestämiseen liittyen kysyttiin eri asioiden vaikutusta äänestyspäätökseen. Tutkimusaineiston muuttujat q19-q22, q51-q65_11 ja q67-q80 ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, muuttujat q23_1-q50 ja q66 ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia ja loput muuttujat ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. asuinalue, kuntaryhmä, maakunta, tulot, äidinkieli, ikä, koulutus, työssäkäynti ja sukupuoli.

Asiasanat

Internet; eduskuntavaalit; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; tulevaisuudenodotukset; vaalikampanjat; vaalit; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

  • yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
  • poliittinen käyttäytyminen, asenteet ja mielipiteet (CESSDAn luokitus)
  • vaalit (CESSDAn luokitus)

Sarja

Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • TNS Gallup

Ajallinen kattavuus

2003

Aineistonkeruun ajankohta

2003-03-17 – 2003-05-15

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomessa asuva 18 vuotta täyttänyt väestö (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Otannan ensi vaiheessa jaettiin Suomi kuuteen osaan NUTS2-luokituksen (Etelä-Suomi (NUTS2=1,2), Keski-Suomi (NUTS2=3,4) ja Pohjois-Suomi (NUTS2=5)) ja kaupungistumisasteen (kaupunkimaiset kunnat ja maaseutumaiset kunnat) mukaan, jolloin saatiin kuusi ositetta. Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) muodostaa oman ositteensa. Otannan toisessa vaiheessa ositteet jaettiin pienemmiksi alueiksi postinumeroiden perusteella niin, että jokaisessa näin muodostetussa pienemmässä alueessa oli saman verran asukkaita. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaiselta alueelta poimittiin lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut on tehty lähtöpistejärjestelmällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten on tehty kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta taloudesta on valittu se henkilö, joka täyttää valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot. Aineiston keruu aloitettiin 17.3.2003 ja lopetettiin osissa siten, että haastattelut päättyivät 30.4.2003 ja perävaunulomakkeiden palautus päättyi 15.5.2003.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineiston datatiedostot ovat saatavilla englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Kvalitatiiviset aineistot ovat saatavilla alkuperäiskielellä. Niitä ei käännetä. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

469 muuttujaa ja 1270 havaintoa.

Datan versio

1.1

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu postinumeromuuttuja. Ruotsinkielisten käyntihaastattelut eivät sisällä muuttujia q5_2, q8_1, q10_2, q12, q17_1, q17_2, q18, q91_1, q91_2, q97_2 ja q101.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Karvonen, Lauri (Åbo Akademi) & Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto): Eduskuntavaalitutkimus 2003 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.1 (2012-01-05). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1260

Julkaisusta tiedottaminen

Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Comparative Study of Electoral Systems (CSES) -hankkeen verkkosivut

Julkaisut aineistosta

Bengtsson, Åsa (2005). Utmaningar för svensk politik. I: Den finlandssvenska väljaren (Red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund), 127-144. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk.

Bengtsson, Åsa (2012). Väljarnas kandidatval: rörlighet och motiv. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 139-155. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Bengtsson, Åsa & Grönlund, Kimmo (2005). Ehdokasvalinta. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 229-251. Helsinki: WSOY.

Bengtsson, Åsa & Grönlund, Kimmo (2005). Muu poliittinen osallistuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 147-168. Helsinki: WSOY.

Berggren, Niclas & Jordahl, Henrik & Poutvaara, Panu (2011). The Right Look. Conservative Politicians Look Better and Their Voters Reward It. IZA Discussion Paper 5513. Bonn: Institute for the Study of Labor (IZA).

Borg, Sami (2006). Käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 115-127. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Borg, Sami (2006). Osallistuminen vaali- ja puoluedemokratiaan. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 51-70. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Borg, Sami (2006). Yleinen luottamus eduskuntaan instituutiona. Teoksessa: Aatteet, instituutiot ja poliittinen toiminta (toim. Ilkka Ruostetsaari), 99-114. Tampere: Tampereen yliopisto. Studia Politica Tamperensis; 16.

Borg, Sami (2008). Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarja; 71.

Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-483-9

Borg, Sami & Moring, Tom (2005). Vaalikampanja. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 47-72. Helsinki: WSOY.

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Den finlandssvenska väljaren (2005). Red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk.

Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2008). Suomalaisten politiikkatietämys. Helsinki: Edita Prima. Oikeusministeriön julkaisuja 2008:6.

Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2012). Politiikkatietämys ja poliittinen kiinnostus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 275-291. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Federer-Shtayer, Hila (2012 ) Alignment, realignment and dealignment in multi-party systems: a conceptual and empirical study. Doctoral thesis. Institute of Political Science, Faculty of Social and Behavioural Sciences, Leiden University. hdl:1887/18669

Garzia, D., De Angelis, A. & Pianzola, J. (2014). "The Impact of VAAs on Electoral Participation". In D. Garzia & S. Marschall (eds.), Matching Voters with Parties and Candidates. Voting Advice Applications in a Comparative Perspective. Colchester: ECPR Press.

Giger, Nathalie & Holli, Anne Maria & Lefkofridi, Zoe & Wass, Hanna (2014). The gender gap in same-gender voting. The role of context. In: Electoral Studies 35(3), 303-314.

Grönlund, Kimmo (2005). En bok om svenska väljare i Finland. I: Den finlandssvenska väljaren (red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund), 1-4. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk.

Grönlund, Kimmo (2006). Osallistuva demokratia. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 71-91. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Grönlund, Kimmo (2007). Knowing and Not Knowing: The Internet and Political Information. Scandinavian Political Studies 30(3), 397-418.

Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan & Sänkiaho, Risto & Wass, Hanna (2005). Kiinnittyminen politiikkaan. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 88-118. Helsinki: WSOY.

Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Wass, Hanna (2005). Äänestysosallistuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 119-146. Helsinki: WSOY.

Grönlund, Kimmo & Westinen, Jussi (2012). Puoluevalinta. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 156-188. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Han, Sung Min. 2015. Income inequality, electoral systems and party polarisation, European Journal of Political Research 54(3): 582-600. DOI: 10.1111/1475-6765.12098

Hart, Linda & Kovalainen, Anne & Holli, Anne Maria (2009). Gender and Power in Politics and Business in Finland. In: Kön och makt i Norden: Del I Landsrapporter (eds. Kirsti Niskanen & Anita Nyberg), 65-130. Copenhagen: Nordiska ministerrådet. TemaNord 2009:569.

Heinonen, Marja & Laaninen, Riikka & Paju, Reijo & Rapeli, Lauri (2013). Kyselytutkimuksen edustavuus Suomessa 1973-2011. Katsaus keskeisistä taustatekijöistä. Politiikka: Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu 55 (2013):3, s. 192-199.

Jansen, Giedo (2011). Social Cleavages and Political Choices. Large Scale Comparisons of Social Class, Religion and Voting Behaviour in Western Democracies. Nijmegen: Radboud University. ICS Dissertation.

Karvonen, Lauri (2009). Politiikan henkilöityminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 94-125. Tampere: Tampere University Press.

Karvonen, Lauri (2010). The Personalization of Politics. A Study of Parliamentary Democracies. Colchester: ECPR Press.

Karvonen, Lauri (2012). Att välja parti och att välja person. I Sphinx årsbok 2011-2012, 41-54. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten.

Karvonen, Lauri (2012). Ehdokasäänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 313-323. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Karvonen, Lauri (2014). Parties, Governments and Voters in Finland. Politics under Fundamental Societal Transformation. Colchester. ECPR Press

Kestilä, Elina & Wass, Hanna (2007). Mielipide-edustavuuden toteutuminen työperäisen maahanmuuton kysymyksessä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Politiikan representaatio, (toim. Kaakkuriniemi, Tapani & Mykkänen, Tapani), Helsinki: Valtiotieteellinen yhdistys.

Kestilä-Kekkonen, Elina (2009). Osallistumattomuutta ja korkeaa luottamusta: Suomalaisten nuorten aikuisten suhde puolueisiin 2000-luvulla. Politiikka 51(2), 96-106.

Kestilä-Kekkonen, Elina & Wass, Hanna (2008). Representation of the work-related immigration issue: positions of the Finnish electorate and MP candidates in the 2003 parliamentary elections. Ethnopolitics 7(4), 425-444.

Mattila, Mikko & Sänkiaho, Risto (2005). Luottamus poliittiseen järjestelmään. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 73-87. Helsinki: WSOY.

Meyer, Thomas (2010). Party competition over time. How voters and intra-party structure constrain party policy shifts. Mannheim: MADOC. urn:nbn:de:bsz:180-madoc-29386

Mykkänen, Juri (2012). Uskonto ja äänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 292-309. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Paloheimo, Heikki (2003). Miten äänestäjät valitsevat puolueen? Politiikka 45(3), 175-193.

Paloheimo, Heikki (2005). Let the Force Be with the Leader: But Who Is the Leader? In: The Presidentialization of Politics: A Comparative Study of Modern Democracies (ed. Thomas Poguntke & Paul Webb), 246-268. Oxford: Oxford University Press.

Paloheimo, Heikki (2005). Puoluevalinnan tilannetekijät. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 202-228. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki (2005). Vaalit ja demokratia Suomessa. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki (2006). Asenteet poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 128 - 153. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Paloheimo, Heikki & Borg, Sami (2009). Eduskuntavaalit yleisödemokratian aikakaudella. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 357-376. Tampere: Tampere University Press.

Paloheimo, Heikki & Reunanen, Esa & Suhonen, Pertti (2005). Edustuksellisuuden toteutuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 252-289. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan (2005). Puoluevalinnan perusteet. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 169-201. Helsinki: WSOY.

Papageorgiou, Achillefs (2010). Finnish Parties' Positions in 2007: A Matter of Equilibrium or Voters' Projection? Electoral Studies 29(4), 724-732. doi:10.1016/j.electstud.2010.09.002

Papageorgiou, Achillefs (2010). Simulation Analysis of the Effect of Party Identification on Finnish Parties' Optimal Positions. Scandinavian Political Studies 33(3), 224-247.

Papageorgiou, Achillefs (2011). Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with 'biased' voters: Applications to Finland. Tampere: University of Tampere. Acta Universitatis Tamperensis; 1609/Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1069. urn:isbn:978-951-44-8438-4

Pesonen, Pertti (2004). Dangerous Curves in Finnish Elections: A Sweet Victory and a Sour Honeymoon. Journal of Social Research 2004:2, 275-295.

Pesonen, Pertti & Borg, Sami (2005). Eduskuntavaalit 2003. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 28-46. Helsinki: WSOY.

Pikkala, Sari (2016). Naiset ja miehet äänestäjinä. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 398-414. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Quinlan, Stephen (2012). The Conundrum of Youth Turnout. A Cross-national Examination of Generational Processes. Dublin, IE: University College Dublin, IE. Doctoral Dissertation.

Rapeli, Lauri (2010). Politiikkatietämyksen ajallinen vaihtelu Suomessa. Politiikka, 52(2), 133-139.

Rapeli, Lauri (2010). Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiirisessä tarkastelussa. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C;296.

Rapeli, Lauri (2014). Eduskunta ja kansalaismielipide. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 51-65. Helsinki: Gaudeamus.

Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Ruusulaakso, Ari (2012). Miksi työtön ei äänestä? Tutkimus työttömien äänestämisestä vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://hdl.handle.net/10138/36797

Sharkansky, Mattan (2015). Prime Ministers' Effect on Voting Behavior and on the Distribution of Resources. Rochester, N.Y.: University of Rochester. Political Science Ph.D. Theses. http://hdl.handle.net/1802/30217

Siitonen, Mikko (2007). Äänestääkö vai ei? Äänestysaktiivisuus vuosien 1979, 1991 ja 2003 eduskuntavaaleissa. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Smets, Kaat (2010). A Widening Generational Divide? Assessing the Age Gap in Voter Turnout Between Younger and Older Citizens. Firenze: European University Institute. DOI:10.2870/15899

Smets, Kaat (2013). De opkomstkloof tussen jong volwassenen en ouderen in nationale verkiezingen. Een vergelijkend onderzoek (The Age Gap in Voter Turnout Between Young Adults and Older Citizens in National Elections. A Comparative Study). Res Publica 55(1), 11-36.

Strandberg, Kim (2016). Ehdokkaiden ja kansalaisten internetin ja sosiaalisen median poliittinen käyttö vuosien 2003-2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 95-116. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017). Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters' Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106. DOI:10.1111/1467-9477.12082

Sundberg, Jan & Wilhelmsson, Niklas & Bengtsson, Åsa (2005). Svenskt och finskt väljarbeteende. I: Den finlandssvenska väljaren (red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund), 23-56. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk.

Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Tiihonen, Aino (2015). Etujärjestöt, puolueet ja yhteiskuntaluokat Suomessa 2000-luvulla. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511022409

Tiihonen, Aino (2016). Etujärjestöjen, puolueiden ja äänestäjien väliset suhteet. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 321-342. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Tiihonen, Aino & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi & Rapeli, Lauri (2016). Puoluekannan periytyminen vanhemmilta lapsille. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 298-320. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (2009). Toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki. Tampere: Tampere University Press.

Valovirta, Viljo (2009). Viestinnällistyneen politiikan verkko. Tutkimus puolueiden verkkokampanjoinnista eduskuntavaaleissa 2007. Tampereen yliopisto: Politiikan tutkimuksen laitos. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

von Schoultz, Åsa (2016). Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 159-176. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Wass, Hanna (2007). Generations and socialization into electoral participation. Scandinavian Political Studies 30(1), 1-19.

Wass, Hanna (2007). The effects of age, generation and period on turnout in Finland 1975-2003. Electoral Studies 26(3), 648-659.

Wass, Hanna (2008). Generations and turnout: Generational effect in electoral participation in Finland. Helsinki: University of Helsinki. Department of Political Science. Acta Politica 35.

Wass, Hanna & Borg, Sami (2012). Äänestysaktiivisuus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 97-115. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Westinen, J. 2015. Cleavages - Dead and Gone? An Analysis of Cleavage Structure and Party Choice in Contemporary Finland. Scandinavian Political Studies, 38:3, 277-300. DOI: 10.1111/1467-9477.12046

Westinen, Jussi (2011). Yhteiskunnallisten ristiriitaulottuvuuksien ja puoluevalinnan suhde eduskuntavaaleissa 1991-2007. Tilastollinen analyysi. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Westinen, Jussi (2016). Puoluevalinta Suomessa 2000-luvulla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 249-272. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa