Display study description .

FSD1183 Suomenruotsalaisten kulttuurikäyttäytyminen 1992

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • Airo, Marina (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
  • Herberts, Kjell (Åbo Akademi. Institutet för finlandssvensk samhällsforskning)
  • Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
  • Sundback, Susan (Åbo Akademi. Sociologiska enheten)
  • Wolf-Knuts, Ulrika (Åbo Akademi. Folkloristik)

Keywords

Svenskfinland, ahvenanmaalaiset, aikakauslehdet, elokuvat, identiteetti, joukkoviestintä, kielelliset vähemmistöt, kielitaito, kirjallisuus, kirjastot, kirjoittaminen, kirkko, konsertit, kulkuneuvot, kulttuurielämä, kulttuuriharrastukset, kulttuurijärjestöt, kulttuuritapahtumat, kulttuuritarjonta, loma-asunnot, lukeminen, museot, musiikki, näyttelyt, poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, radio, ruotsinkieliset, sanomalehdet, seurakunta, soittaminen, suomalaiset, suomenkieliset, suomenruotsalaiset, suomenruotsalaisuus, taide, teatteri, televisio, televisio-ohjelmat, urheilu, uskonnollisuus, uskonto, vapaa-aika, yhteiskuntaluokat, äänilevyt, äänitteet

Abstract

Tutkimuksessa esitetyt kysymykset jakaantuivat kolmeen pääryhmään: taustakysymyksiin, kulttuurituotteiden käyttötapoja koskeviin kysymyksiin sekä ruotsinkielisyyttä ja suomenruotsalaista identiteettiä koskeviin kysymyksiin. Tutkimus tehtiin Finlandssvenska kulturindikatorer -projektissa.

Kyselyssä kartoitettiin sanomalehtien ja aikakauslehtien tilaamista, ostamista ja lukemista, television katselua, radion kuuntelua, kirjojen lukemista ja ostamista, kirjastopalvelujen käyttöä, elokuvissa, museoissa, näyttelyissä ja konserteissa sekä joissakin muissa kulttuuritapahtumissa käymistä, osallistumista liikunta- ja urheilutapahtumiin, poliittista suuntautumista ja osallistumista sekä uskonnollisuutta. Useimpien kulttuurituotteiden ja -palvelujen kohdalla vastaajien tuli eritellä suomenruotsalaisten tuotteiden ja palvelujen käyttö, joskus myös ruotsalaisten vaihtoehtojen seuranta. Heiltä kysyttiin myös soittavatko he itse jotain soitinta tai ovatko joskus kirjoittaneet jotain. Vaihtoehtoja itsetuotetuiksi kirjoituksiksi annettiin kyselylomakkeessa kirjeestä kaunokirjallisiin teksteihin. Edelleen kysyttiin, onko vastaajalla ja hänen perheellään mahdollisuutta käyttää autoa, kesäasuntoa Suomessa, venettä, jossa voi yöpyä tai asuntovaunua tai -autoa. Välimatkaa vastaajan asunnolta eräisiin kulttuurituotteita tarjoaviin laitoksiin ja palveluihin (esimerkiksi kirjakauppaan, kirjastoon, teatteriin) kysyttiin myös. Lopuksi vastaajia pyydettiin nimeämään kaksi suomenruotsalaista kulttuurin muotoa tai kulttuurin alan toimintaa, joita pitäisi heidän mielestään tukea enemmän ja vastaavasti kaksi joita pitäisi tukea vähemmän.

Suomenruotsalaisten käsitystä itsestään kieli- ja kulttuuriryhmänä ja suhteestaan suomenkieliseen kulttuuriin tutkittiin usealla kysymyksellä. Vastaajien tuli mainita kielen lisäksi kolme suomenruotsalaisia erityisesti kuvaavaa piirrettä. Heidän tuli myös arvioida valmiiksi annetuista ominaisuuksista ja piirteistä, miten hyvin ne luonnehtivat suomenruotsalaisia ja toisaalta suomenkielisiä. Edelleen heidän piti arvioida, miten usein suomenkieliset liittävät mainitut piirteet suomenruotsalaisiin. Lisäksi vastaajia pyydettiin nimeämään yhteiskunnasta kolme erityisen suomenruotsalaisina pitämäänsä ryhmää. Lisäksi kysyttiin, mitä tutkimuksessa lueteltuja alueita vastaajat pitivät suomenruotsalaisina. Luettelossa oli mukana vain niin sanottu Svenskfinland, Pohjois-Pohjanmaasta Itä-Uusimaahan. Vastaajien yhteenkuuluvuutta eri maantieteellisten alueiden, suomenruotsalaisen alueen, Suomen, Ruotsin, Pohjolan, Euroopan sekä eri suomenkielisten ja ruotsinkielisten ryhmien kanssa selvitettiin myös. Edelleen kysyttiin muun muassa, missä määrin suomenruotsalaisiksi vastaajat tuntevat itsensä eri tilanteissa tai yhteyksissä. Lopuksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa joihinkin väitteisiin, jotka koskivat ruotsin kielen ja ruotsinkielisten asemaa sekä kieliryhmien suhteita Suomessa.

Taustamuuttujia olivat ikä, siviilisääty, koulutus ja ammattiasema sekä kotikunta vastaajan ollessa lapsi ja kunta, jossa hänellä on kesäasunto. Lisäksi kysyttiin muun muassa erilaisia perherakennetta sekä omaa ja perheenjäsenten kieliryhmäidentiteettiä ja suomen ja ruotsin kielen käyttöä eri yhteyksissä koskevia kysymyksiä.

Permanent link to this dataset:

Direct link to this tab:

Study description in machine readable DDI 2.0 format

Metadata record is licensed under a CC BY 4.0 license.