Näytä aineistokuvailu.

FSD1088 Eduskuntavaalitutkimus 1991

Tekijät

  • Pesonen, Pertti (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos)
  • Sänkiaho, Risto (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos)
  • Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos)

Asiasanat

eduskuntavaalit, poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, vaalikampanjat, äänestäminen

Sisällön kuvaus

Suomen eduskuntavaaleja 17.3.1991 koskevassa tutkimuksessa haastateltiin valitsijoita sekä ennen vaaleja että niiden jälkeen. Ennen vaaleja tehdyissä haastatteluissa vastaajilta tiedusteltiin kuuluvatko he ammattijärjestöihin, poliittisiin puolueisiin ja muihin yhdistyksiin ja miten aktiivisesti he toimivat ko. järjestöissä. Heiltä kysyttiin myös lukevatko he sanomalehtiä ja seuraavatko TV:n ja radion uutis- ja ajankohtaislähetyksiä, kuinka usein ja mitä lehtiä / lähetyksiä. Vastaajilta tiedusteltiin heidän yleistä kiinnostustaan politiikkaa kohtaan, heidän halukkuuttaan käyttää eri kansalaisvaikuttamisen keinoja sekä heidän osallistumistaan poliittiseen toimintaan. Vastaajille esitettiin myös joukko politiikkaa ja poliittisia toimijoita käsitteleviä väittämiä. Heidän tuli myös arvioida 17 yhteiskunnan ryhmää asteikolla +50...-50 sen mukaan suhtautuivatko he näihin ryhmiin myönteisesti vai kielteisesti. Haastatelluilta kysyttiin myös onko yhteiskunnan vallanpitäjillä liikaa, liian vähän vai sopivasti valtaa. Vastaajien tietämystä nykyisestä eduskunnasta kysyttiin mm. tiedustelemalla mitkä ovat eduskunnan neljä suurinta puoluetta ja mitkä puolueet muodostavat nykyisen hallituksen. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, aikovatko he äänestää tulevissa vaaleissa sekä syitä äänestämiseen tai äänestämättä jättämiseen. Niiltä vastaajilta jotka aikoivat äänestää vaaleissa kysyttiin, mitä puoluetta he aikovat äänestää ja miksi juuri tätä puoluetta. Haastatelluilta tiedusteltiin myös heidän äänestyskäyttäytymistään edellisissä eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa sekä sitä miten he arvelivat nykyisten eduskuntapuolueiden menestyvän vaaleissa. Vaalien jälkeen suoritettu haastattelukerta sisälsi kysymyksiä vaalituloksesta, vaalikampanjaa kohtaan tunnetusta mielenkiinnosta ja eduskuntavaaleja edeltävistä tapahtumista. Vastaajilta tiedusteltiin uskoivatko he kansainvälisten tapahtumien, kuten Persianlahden sodan ja Baltian tilanteen vaikuttaneen vaalitulokseen. Heiltä kysyttiin myös mistä lähteistä he saivat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi sekä miten usein he keskustelivat eduskuntavaaleista ennen vaaleja ja mitä he muistavat vaalikampanjasta. Joukko kysymyksiä käsitteli television vaalikampanjaohjelmia: mitä ohjelmia haastatellut olivat nähneet ja mitä he muistivat niistä. Vastaajilta kysyttiin olivatko he äänestäneet vaaleissa ja miksi olivat/eivät olleet. Niiltä jotka ilmoittivat äänestäneensä kysyttiin, mitä puoluetta he olivat äänestäneet ja miksi juuri tätä puoluetta. Lisäksi heiltä kysyttiin syitä ehdokkaan valintaan sekä kumpaa he pitivät tärkeämpänä valintakriteerinä: puoluetta vai ehdokasta. Lisäksi vastaajilta kysyttiin luottavatko he suomalaisiin poliitikkoihin ja mitä poliittisen toiminnan tavoitteita he pitävät tärkeimpinä (Inglehartin materialismi-postmaterialismi -ulottuvuus). Heitä pyydettiin myös nimeämään viisi tärkeintä asiaa elämässään (Rokeachin arvopreferenssit), heiltä kysyttiin myös tyytyväisyyttä taloudelliseen tilanteseensa ja elämään yleensä. Taustamuuttujina kysyttiin mm. ikää, sukupuolta, ammattia, siviilisäätyä ja asuinpaikkaa. Haastattelun viimeisen osan muodostaneessa kirjekyselyssä tiedusteltiin kiinnostusta vaalimainontaan ja käsityksiä vaalimainonnan tehosta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä vaalitilaisuuksista ja muusta vaalityöstä sekä siitä mitkä asiat vaikuttivat toisaalta puolueen toisaalta ehdokkaan valintaan. Lopuksi vastaajille esitettiin joukko äänestämiseen ja yhteiskuntaan yleisemminkin liittyviä väittämiä.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.