FSD1023 Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996: valitsijakunta

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996: valitsijakunta

Aineistonumero

FSD1023

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1023

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa vertailtiin vaalien valitsijoita Suomen seitsemän suuurimman puolueen jäseniin, kunnallisvaalien 1996 ehdokkaisiin ja valtuutettuihin. Vastaajien äänestyskäyttäytymiseen liittyen heiltä kysyttiin, mitä puoluetta he äänestäisivät eduskuntavaaleissa ja mitä puoluetta he olivat äänestäneet kunnallisvaaleissa. Jos vastaajat olivat äänestäneet kunnallisvaaleissa, heitä pyydettiin perustelemaan äänestämistään sekä ehdokas- ja puoluevalintaansa. Äänestämättä jättäneitä pyydettiin myös perustelemaan valintaansa. Vastaajilta kysyttiin heidän mielipidettään tiedotusvälineiden roolista kunnallisvaaleissa sekä tietämystään kunnallisvaalien tuloksesta, kunnallisveroäyrin hinnasta ja maan hallituspuolueista. Aineistosta löytyy tietoja myös vastaajien kiinnostuksesta kunnallispolitiikkaan ja politiikkaan yleensä, kiinnostuksesta poliittiseen vaikuttamiseen, mm. puoluepolitiikkaan ja tietoja keinoista joita vastaajat mieluiten käyttäisivät ottaessaan yhteyttä oman kuntansa poliitikkoihin tai virkamiehiin. Lisäksi vastaajille esitettiin toisaalta kunnallispolitiikkaa toisaalta politiikkaa yleensä koskevia väitteitä. Heitä pyydettiin arvioimaan miten paljon kunnan-/kaupunginvaltuutettujen työtä arvostetaan, missä määrin he katsovat kunnallisvaaliehdokkaansa edustavan itseään ja miten tärkeää heidän mielestään on, että kunnanvaltuusto vastaa koostumukseltaan kunnan äänioikeutettua väestöä. Tutkimuksessa lueteltiin joukko kunnan tehtäviä ja palveluita, joiden nykytilaa ja kehittämistarpeita vastaajia pyydettiin arvoimaan. Vastaajilta kysyttiin, kenellä heidän mielestään kotikunnassaan on tosiasiallista vaikutusvaltaa ja mitkä keinot heidän mielestään ovat hyviä kunnallisen demokratian kehittämisessä. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat sukupuoli, ikä, ammattiryhmä, ammatillinen koulutus ja työnantajan tyyppi, perhe, kotitalouden tulot, asumismuoto sekä kotikunta.

Asiasanat

eduskuntavaalit; julkiset palvelut; kunnallispolitiikka; kunnanvaltuustot; kuntavaalit; poliittinen käyttäytyminen; poliittinen osallistuminen; poliittinen toiminta; poliittiset asenteet; puolueet; puolueiden kannatus; vaikuttaminen; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Suomen Gallup

Ajallinen kattavuus

1996

Aineistonkeruun ajankohta

1996-10-21 – 1996-11-30

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Haastatteluhetkellä 18 v. täyttänyt Suomen väestö (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Omnibus-käyntikyselyn normaalikäytäntö sekä suostumus lomakekyselyyn. Muuttujat 1-18 on saatu Omnibus-kyselyllä, muuttujat 19-50 lomakekyselynä.

Omnibus -otannassa Näyte edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Otanta on toteutettu monivaiheisena ositettuna otantana. Tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä on jaettu alueellisesti maakunnittain. Toisessa vaiheessa on kunkin maakunnan sisällä kohdehenkilöiden määrä jaettu kuntatyypeittäin Kunnat on ryhmitelty kuntatyyppeihin siten, että kaupungit jaettiin asukasmäärän mukaan suuriin ja pieniin kaupunkeihin ja maaseutukunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakauman mukaan. Tutkimuskunnat on valittu edustavasti. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaisesta tutkimuskunnasta poimittiin lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut on tehty lähtöpistejärjestel- mällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten on tehty kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta taloudesta on valittu se henkilö, joka täyttää valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

260 muuttujaa ja 911 havaintoa.

Datan versio

4.0

Katso myös

FSD1021 Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996: ehdokkaat

FSD1022 Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996: puoluejäsenet

FSD1024 Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996: yhdistetty aineisto

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttuja sekä postinumero.

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa, q51 (ikä, sukupuoli) ja q58.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Borg, Sami (Tampereen yliopisto): Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996: valitsijakunta [sähköinen tietoaineisto]. Versio 4.0 (2018-07-13). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1023

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Puolueet 1990-luvulla: näkökulmia suomalaiseen puoluetoimintaan (1997). Toim. Sami Borg. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opillisia tutkimuksia; 53.

Palazzolo, Christopher A. (2007). Electoral Independence, Dependence, or Co-Dependence?: a Reassessment of Second-Order Electoral Expectations in Subnational Elections. Atlanta: Emory University. Emory University Dissertations (Ph.D.), Department of Political Science.

Oulasvirta, Lasse & Brännkärr, Christer (2001). Toimiva kunta. Helsinki: Kuntakoulutus.

Borg, Sami (1998). Puolueet ja edustuksellinen kunnallisdemokratia: tutkimus poliittisesta edustautumisesta ja legitimiteetistä. Tampere: Tampereen yliopisto. Tampereen yliopisto. Kunnallistieteiden laitos. Julkaisusarja; 1/1998.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.