Näytä aineistokuvailu.

FSD0121 ISSP 2003: kansallinen identiteetti II: Suomen aineisto

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • International Social Survey Programme (ISSP)
  • Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
  • Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
  • Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)

Asiasanat

Euroopan unioni, asenteet, ennakkoluulot, etniset vähemmistöt, kansainvälisyys, kansalaisuus, kansallinen identiteetti, kansallisuus, maahanmuuttajat, maahanmuuttopolitiikka, siirtolaiset, suomalaisuus, ulkomaalaiset, ylpeys

Sisällön kuvaus

Tutkimuksen teemoina ovat suomalaisuus sekä suhtautuminen omaan maahan ja maahanmuuttajiin. Kansalliseen identiteettiin liittyen kysyttiin ensin, mikä erilaisista ryhmistä kuvaisi vastaajaa hänen mielestään parhaiten ja kuinka läheiseksi itselleen hän tuntee asuinkuntansa, asuinmaakuntansa, Suomen ja Euroopan. Lisäksi tiedusteltiin, mitkä asiat ovat tärkeitä, jotta henkilöä voidaan pitää suomalaisena. Vastaajalta kysyttiin myös kuinka ylpeä hän on demokratian toimivuudesta Suomessa, Suomen kansainvälisestä poliittisesta vaikutusvallasta, sosiaaliturvajärjestelmästä, armeijasta ja historiasta sekä saavutuksista tieteessä ja teknologiassa, taloudessa,tasa-arvossa, urheilussa, taiteessa ja kirjallisuudessa. Vastaajaa pyydettiin myös ottamaan kantaa useisiin väittämiin, joiden avulla kartoitettiin mielipiteitä Suomesta, Suomen suhteesta muihin maihin, kansainvälistymisestä, maahanmuuttajista sekä siitä, mitä suomalaisuus tarkoittaa. Lisäksi kysyttiin onko vastaaja Suomen kansalainen, olivatko hänen vanhempansa hänen syntymähetkellään Suomen kansalaisia, pitäisikö Suomessa syntyneiden lasten saada Suomen kansalaisuus, pitäisikö suomalaisen vanhemman ulkomailla syntyneen lapsen saada Suomen kansalaisuus, tulisiko laillisten maahanmuuttajien saada samat oikeudet kuin Suomen kansalaisilla on ja tulisiko Suomen ryhtyä voimakkaampiin toimiin laittoman maahanmuuton estämiseksi. Lopuksi tiedusteltiin vielä kuinka ylpeä vastaaja on siitä, että on suomalainen ja mitä kieltä vastaajan kotona useimmiten puhutaan.

Euroopan yhdentymiseen liittyen kysyttiin kuinka paljon vastaaja tietää Euroopan unionista, hyötyykö Suomi vastaajan mielestä EU:n jäsenyydestä, pitääkö Suomen noudattaa EU:n päätöksiä vaikka olisikin niistä eri mieltä, pitäisikö EU:lla olla enemmän tai vähemmän valtaa kuin kansallisilla hallituksilla ja jos nyt järjestettäisiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä, äänestäisikö vastaaja jäsenyyden vai eroamisen puolesta.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikottainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikottainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.

Pysyvä linkki tähän aineistoon:

Suora linkki tähän välilehteen:

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Aineiston kuvailu on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti.